Tiekartta

Luovan talouden tiekartta on luovien alojen toimijakentän kanssa yhteisesti toteutettu prosessi, jolla tavoitellaan sekä luovien alojen yritysten että muiden toimialojen yritysten kasvua.

Sisällysluettelo

Taustaa

Toimialat

Julkaisut

Lisätietoja

Taustaa

Luovan talouden tiekartta on julkaistu alkuvuodesta 2020. Siinä on nostettu esiin keskeisiä kysymyksiä, joiden kautta luovat alat ja luovan talouden toiminta kasvavat ja kehittyvät osana talouttamme.

Toimenpide-ehdotuksista on muokattu yhdessä luovien alojen toimijoiden kanssa tiekartta kasvun esteiden ratkaisemiseksi. Tiekartassa on nostettu esiin keskeisiä toimia, joiden toteuttamiseen jatkossa on löydettävä uusia verkostoja ja toimintatapoja.

Työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ovat toteuttaneet yhdessä alan toimijoiden kanssa tiekarttaprosessia. Toteutuksen koordinoinnista on vastannut Business Finland. Tiekartassa on toteutettu useita käytännön toimenpiteitä aina vuoteen 2023 saakka.

Tutustu työ- ja elinkeinoministeriön Luovan talouden tiekartta -julkaisuun

Toimialat

Tiekartta tarkastelee luovan talouden kasvun ja kehittymisen mahdollisuuksia kolmen toimintaympäristön näkökulmasta. Jaottelu perustuu UNCTADin (United Nations Conference on Trade and Development) Creative Economy Network’in jaotteluun, jota on Suomessa käytetty eri yhteyksissä vuodesta 2012.

Luovat sisällöt

Luovat palvelut

Luovat tuotteet
ja kulttuuri

Digitaalinen jakelu, alustat, liiketoiminnan skaalautuvuus, kansainvälinen liiketoiminta

Poikkialainen liiketoiminta mikroyrityksistä suuriin

Paikalliset ja alueelliset yritykset, alueiden houkuttelevuus, matkailu

Julkaisutoiminta verkossa, radio, televisio, kirjallisuus, lehdet, musiikki, av-ala, peliteollisuus

Muotoilu, arkkitehtuuri, vaatesuunnittelu, mainonta, (markkinointi-) viestintä

Festivaalit, tapahtumat, esittävä taide, galleriat, museot, kuvataide ja muu visuaalinen taide, käsi- ja taideteollisuus jne.

Luovien sisältöjen ryhmä kattaa monistettavat tuotteet, joiden jakelukanavat ovat pääosin digitaalisessa ympäristössä. Liiketoiminta näissä yrityksissä ja niiden muodostamissa klustereissa on kansainvälistä tai kansainvälisestä kilpailusta riippuvaista kasvuyritystoimintaa. Alustatalous muokkaa arvoketjuja. Työnjako ja toimijoiden roolit arvonluonnissa ovat mullistuneet yhdessä vuosikymmenessä.

Palvelujen ryhmä kattaa luovan osaamisen hyödyntämisen muilla toimialoilla. Luovaa osaamista tarjoavien palveluiden merkitys on sen asiakkaalleen tuomassa lisäarvossa ja kilpailukyvyn kasvattamisessa. Uuden arvonluonnin näkökulmasta erityisesti täällä alueella on valtava kasvupotentiaali, kun yritykset entistä tehokkaammin etsivät asiakkaalle parempaa arvoa tuottavia ratkaisuja.

Taide- ja kulttuuripalvelut kattavat muun muassa eri kohderyhmille suunnatut palvelut, esitykset, tapahtumat ja elämykset. Tähän voivat kuulua esittävä taide (teatteri-, sirkus- ja tanssiesitykset, konsertit), festivaalit ja tapahtumat sekä kulttuuriympäristöt, visuaalinen taide ja kulttuuriperintö (museot ja näyttelyt) sekä uniikit teokset, kuten taide ja taidekäsityö.

Laajempaan tapahtuma-alan ryhmään kuuluvat myös mm. urheilun, koulutuksen ja uskonnollisten yhteisöjen tapahtumat, joita ei lueta luovaan talouteen. Tapahtuma-alaa onkin tarkasteltava kokonaisuutena, jossa luovien sisältöjen ohella tunnistetaan koko ekosysteemin toimijat sisältöjen tuotannosta aina kaikkiin toteuttamiseen tarvittavien toimijoiden roolit huomioiden.

Kaikkien tapahtumien merkitys alueen veto- ja pitovoimaisuudelle sekä rooli matkailun vetovoimatekijänä ja palveluiden tuottajina on merkittävä. Osasta voi kasvaa myös kansainvälisesti tunnistettua ja menestyvää toimintaa.