ILMIÖ, osa 2/2: luovien alojen tiloja ilmestyy vinhaan tahtiin ympäri maata

Tämä artikkeli on jatkoa viime viikolla ilmestyneelle ensimmäiselle osalle. Tässä osassa haastattelussamme ovat apulaispormestari Elina Rantanen Turusta ja kulttuurijohtaja Tomi Purovaara Kotkasta.

Tomi Purovaara ja Elina Rantanen. Kuvat: Ghatfan Ghahoom ja Salla Merikukka



Teksti: Essi Niemenmaa

Kuvat: Ghatfan Ghahoom, Salla Merikukka, Elina Rantanen, Kotkan kaupunki



TURUN TAITEEN TALO


Elina Rantanen on Turun apulaispormestari, jonka poliittiseen vastuualueeseen kuuluu muun muassa kulttuuri, joka on Suomen vanhimmassa kaupungissa kuulunut läheisesti kaupunkikehittämiseen jo vuosikymmenten ajan. Kulttuuri on kaupungin kuluvassa pormestariohjelmassa näkyvässä osassa ja ohjelman yksi kokonaisuus onkin perustaa Turkuun tiloja taiteen ja kulttuurin tekemistä varten. Kokonaisuus lähti liikkeelle, kun kuva- ja esittävän taiteen tekijöitä oli jäämässä vaille työskentelytiloja, ja kaupungissa alettiin pohtia, miten löytää ratkaisu tilakriisiin. Taiteen kentältä nousi vahva halu kehittää Taiteen Talo -konseptia, johon kaupungin puolelta tartuttiin. Seuraavaksi alkoi selvitystyö sopivien tilojen löytämiseksi. Rantanen näkee, että uusien työskentelytilojen luominen on sekä kaupungin että taiteilijoiden etu:


Taiteen Talo liittyy vahvasti kaupunkikehittämiseen. Taiteen kentältä nousi esille tarve, toive sekä konsepti, ja me kaupungin puolella perustimme Turun Taiteen Talo Oy:n konseptin hallinnoimiseen ja uuden synnyttämiseen. Taiteen Talon hallitukseen valittiin taidekentän ja kaupungin edustajia. Olemme juuri käynnistysvaiheessa eikä talo ole vielä toiminnassa. Tarkkoja suunnitelmia ei ole myöskään asetettu, sillä toiveena on, että Taiteen Talo Oy saa suhteellisen vapaasti kehittää konseptia sekä talon toimintaa. Taiteen kentän edustajilla on tilojen käyttöön ideoita ja suunnitelmia sekä hyviä visioita, joita voimme käyttää. Kevään aikana Taiteen Talolle rekrytoidaan johtaja, ja talo on tarkoitus saada avattua jossain muodossa mahdollisimman pian.


Vanha tupakkatehdas sisätiloista käsin. Kuva: Elina Rantanen


Turun Taiteen Talo avataan vanhaan tupakkatehtaaseen, Rettingin kiinteistöön, mikä sopii kaupungin tapaan yhdistellä uutta ja vanhaa. Vanhassa tupakkatehtaassa ei ole aiemmin ollut yleisölle avointa toimintaa, mutta tulevassa tilassa on luvassa kulttuuria myös kaupunkilaisille ja matkailijoille.

Kulttuuri on elementti, johon haluamme kaupunkina profiloitua, sillä se liittyy historiaamme todella olennaisesti. Vanhan ja uuden yhdistäminen on merkittävä osa kaupunkimme kehittämistä: otamme pohjaa historiasta ja sekoitamme siihen uutta ja eteenpäin katsovaa. Kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 oli meille ensimmäinen noste kulttuurikaupunkina olemiselle ja itse näen, että tämänhetkinen pormestariohjelmamme on seuraava nosteemme. Taiteen Talon lisäksi ohjelmaan on kirjattu esimerkiksi uuden konserttitalon rakentaminen. Kaupungilla on pormestariohjelmassa viisi kärkihanketta ja kulttuuri on yksi niistä. Sen avulla haluamme tuoda esille, mitä kaikkea luovien alojen eteenpäin meneminen kaupungissa voi tarkoittaa”, Rantanen kertoo.


KOTKAN LUOVIEN ALOJEN KESKUS


Kotkan kulttuurijohtaja Tomi Purovaaralla on pitkä tausta Helsingin kulttuurilaitoksissa työskentelystä. Kun hän saapui elokuussa 2019 ensimmäistä kertaa kulttuurijohtajana Kotkaan, hän kävi tutustumassa kaupungin sydämessä sijaitseviin, 1920-luvulla rakennettuihin, nyt tyhjillään oleviin vanhan sairaala-alueen rakennuksiin. Purovaara näki rakennusten mahdollisuudet kulttuuritiloihin sopivaksi, ja alkoi selvittää niiden saamista käyttöön luovien alojen toiminnalle.


Kotka on investoimassa kaupungin keskusta-alueeseen voimakkaasti. Keskustassa sijaitsevan Kantasataman alueelle valmistuvat vuoden 2023 aikana monitoimikeskus Satama Areena sekä ammattikorkeakoulu Xamk:in kampus. Alueella sijaitsee myös Merikeskus Vellamo. Lisäksi kantasatamaan on suunnitteilla turvapuisto, jossa voidaan harjoitella muun muassa erilaisia satamateollisuuteen liittyviä riski- ja vaaratilanteita. Yhteistyökumppaniksi ja luovien yritysten tueksi on valittu Kaakkois-Suomen alueen kuntien yhteinen kehitysyhtiö Cursor. Purovaaraa kiinnostaa eri alojen ja ympäristöjen tuominen yhteen uusin, luovin yhdistelmin. Vanhalla satamakaupunki Kotkalla on pitkät juuret teollisuudessa ja tehdaskaupunkina, samoin koko Kymenlaakson alueella. Nyt Kymenlaaksossa työstetään uutta elinkeinostrategiaa ja maakuntaohjelmaa, johon uutena asiana on nostettu luovien alojen toiminta.


Purovaara on toteuttanut vuodenvaihteessa kulttuuritoimijoille selvityskyselyn tilatarpeista ja keskustellut paikallisten yritysedustajien kanssa heidän toiveistaan ja tarpeistaan.


Mietimme nyt, saisimmeko tällaisen luovien alojen keskuksen tai klusterin alueelle, joka kasvaa voimakkaasti. Keskustelemme myös mahdollisuudesta yrityshautomon tai -keskuksen perustamiseen, tukemaan alueen yhteistoimintaa ja laajentamaan elinkeinopalettia kaupungissa. Kokonaisuuteen liittyy myös vahva ajatus kiertotalouskeskuksesta. Tulevan hyvinvointialueen uudistuksen myötä Kotkan kaupungin hyvinvoinnin- ja terveyden aloilla on kiinnostusta tällaiseen risteävään toimintaan. Toivon, että monet asiat, joita ollaan nyt vanhalle sairaala-alueelle suunnittelemassa, voivat yhdistyä tulevassa luovien alojen keskuksessa. Kulttuurijohtajan näkökulmasta toimintatilojen löytäminen taiteilijoille ja kulttuuritoimijoille on tärkeintä, mutta olen hyvin kiinnostunut siitä, mitä saadaan aikaan, kun luovat alat ja muut ympärillä olevat elinkeinoalat yhdistyvät: millaisia innovaatioita, hankkeita ja työllistymismahdollisuuksia syntyy”, sanoo Purovaara.


Kotkan vanha kaupunginsairaala. Kuva: Kotkan kaupunki


Uutta tilaa on testattu lokakuussa 2021 valo- ja äänitaiteen Aaltoja-tapahtuman myötä. Silloin sairaala-alue toimi ensimmäistä kertaa tapahtuma-alustana, johon neliönmuotoinen pihapiiri on kuin tehty. Tulevana kesänä pihapiirissä sekä uusissa kulttuuritiloissa järjestetään Kotka Art -kesänäyttely sekä erilaista kansalaistoimintaa. Purovaara näkee, että kulttuuri on paikkakunnalla elävää:


Kotka on vanha ja hyvä kulttuurikaupunki, jossa kulttuuria arvostetaan, ja kulttuuritoiminta on moneen muuhun kuntaan verrattuna vahvaa. Meillä on kaupunginteatterin ja Kouvolan kanssa yhteisen kaupunginorkesterin lisäksi hyviä ja aktiivisia vapaan kentän toimijoita. Kaudellani myös Kymenlaakson kulttuuritoimijoiden yhteistä kulttuuriverkostoa on pystytetty ja toimintaa edistetty. Tulevalla kulttuurikeskuksella on parhaimmassa tapauksessa alueellinen vaikutus. Aiemmassa maakuntaohjelmassa ei ollut mainintaa luovista aloista, mutta uudessa ohjelmassa kulttuuri ja luovat alat ovat hyvin näkyvillä."

160 views