Luova ääni: Kai Huotari

Updated: Feb 26, 2019

Creative Finlandin Luova ääni -sarjassa julkaistaan näkemyksiä ja kannanottoja luovaan talouteen. Sarjan toinen avauspuheenvuoro tulee Kai Huotarilta, Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtajalta. Huotari toimii Creative Finland -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana sekä koordinoi Creative Lenses -hanketta. EU-rahoituksella toteutetaan monipuolisesti luovien alojen kehittämishankkeita, jotka ovat koko Euroopan laajuisia ja ammattialoittain tärkeitä kehittäjiä sekä verkostoitumis- ja toimintaympäristöjä.


Luova ääni -sarjan aloitti Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon kirjoitus luovien alojen merkityksestä Suomessa.


Creative Finland -hankkeen tehtävänä on nostaa esiin luovan osaamisen parhaita käytäntöjä. Vahvistamme luovien alojen ääntä keskustellen, jakamalla tietoa ja viemällä luovuuden viestiä eteenpäin.


#luovaääni

Suomalaisten kulttuuriorganisaatioiden ja Suomen valtion otettava aktiivisempi rooli eurooppalaisessa kulttuurikentässä


Kesällä 2015 käynnistyi Kaapelitehtaan ja Suvilahden kulttuurikeskuksia pyörittävän Kiinteistö Oy Kaapelitalon koordinoima Creative Lenses -niminen EU-rahoitteinen hanke. Projektin puitteissa kulttuuritoimijat ja yliopistotutkijat kahdeksasta Euroopan maasta ovat tutkineet, testanneet ja kehittäneet eurooppalaisten kulttuurikeskusten ja esittävän taiteen toimijoiden liiketoimintamalleja kohta neljän vuoden ajan.


Hankkeen myötä Kaapelitehtaalla on tarkasteltu kulttuurikeskuksen kävijäsuhdetta, ja yhtiön strategiaa on muutettu yleisöystävällisemmäksi. Tulokset jalkautuvat vähitellen, ja uskoaksemme kävijät huomaavat muutoksen parempaan päin vielä tämän vuoden aikana.


Kokemus on ollut positiivinen, ja vastaavia soisi myös useille muille kulttuuritoimijoille. EU:n koulutuksen, audiovisuaalisen alan ja kulttuurin toimeenpanovirasto EACEA:n vuoden 2014-16 tilastot osoittavat kuitenkin, että suomalaiset hakevat valitettavan laiskasti rahoitusta EU-ohjelmista. Esimerkiksi Luova Eurooppa -ohjelman kulttuurituen hauissa Suomi sijoittuu jäsenmaiden parissa keskikastiin, kun verrataan jätettyjen hakemusten määriä.


Tämä antaa kuitenkin turhan ruusuisen kuvan todellisuudesta, sillä erot maiden välillä ovat todella isoja. Kärkeä pitävät italialaiset, jotka olivat mukana 1325 hakemuksessa, kun suomalaiset olivat mukana vain 155 hakemuksessa. Suurimpia hakijamaita ovat Italian ohella monet isot EU-maat kuten Ranska, Saksa, UK ja Espanja, mutta joukossa on myös pieniä maita kuten Belgia, Bulgaria ja Slovenia. Myönnettyjen tukien määrä korreloi jätettyjen hakemusten kanssa, joten aktiivisuus kannattaa.


Suomalaisten kulttuuritoimijoiden tulisikin hakea selvästi aiempaa aktiivisemmin rahoitusta EU:n kulttuuriohjelmista ja päästä näin osallisiksi tukieuroista. Syitä passiivisuudelle on varmasti useita: valitellaan resurssien riittämättömyyttä, EU-byrokratian monimutkaisuutta ja aloittamisen vaikeutta. Lisäksi suomalaisia tuntuu edelleen vaivaavan kulttuurinen alemmuuskompleksi suhteessa Keski-Euroopan maihin.


EU-hanke on investointi


Resurssien vähäisyys on suhteellista. Kulttuurirahoitus on tiukassa kaikkialla Euroopassa, ja italialaisten aktiivisuutta EU-hauissa on selitetty nimenomaan sillä, että kansallista rahoitusta on Italiassa niin vähän tarjolla, ettei kulttuuriorganisaatioilla ole juuri muuta mahdollisuutta kuin hakea tukea EU:lta. Vähäisten resurssien laittamista EU-rahoituksen hakuun tulisikin käsitellä investointina. On selvää, että ensimmäinen EU-hakemusprosessi on huomattavan työläs, mutta kokemuksen myötä prosessi helpottuu ja byrokratiakin – niin hakemusvaiheen kuin raportoinninkin osalta – tulee ajan myötä tutuksi.


Hauissa menestymisen kannalta on hyvän hankeidean ohella oleellista tietysti löytää toimiva ja osaava kumppanijoukko. Tässä eurooppalaiset kulttuuritoimijoiden verkostot ovat hyödyllisiä. Niiden myötä tutustuu ihmisiin ja organisaatioihin ympäri maanosaamme, ja siksi ne toimivat usein alustana EU-hakemuksille. Kaapelinkin EU-projektit ovat saaneet alkunsa juuri tällaisten verkostojen kautta.


Valitettavan usein suomalaiset kokevat edelleen alemmuuden tunnetta omasta kulttuurisesta pääomastaan. On totta, ettei yhdellä Sibeliuksella ja Aallolla pärjätä eurooppalaisten suurmaiden rikkaalle vuosisataiselle kulttuuriperinnölle, mutta nykyajassa Suomi on menestynyt monella saralla erinomaisesti.


Tunnettuja esimerkkejä ovat metallimusiikki ja peliteollisuus, mutta viime vuosina Suomi on ollut ulkomaisten tiedotusvälineiden otsikoissa milloin aktiivisen kaupunkikulttuurinsa, milloin uudesti syntyneen saunakulttuurinsa, milloin museokenttänsä ja milloin kirjastojensa ansiosta. Ruohonjuuritasolla kansainvälistä kiinnostusta herättää jatkuvasti klassisen musiikin vahva asema, nouseva tanssitaide, uusi sirkus sekä kulttuurituotannon alustat, kuten Kaapelitehdas ja Suvilahti. Viimeisin esimerkki poikkeuksellisesta onnistumisesta on Yle Areenan asema Suomen suosituimpana striimauspalveluna, kun kaikissa muissa verrokkimaissa ykkösenä on Netflix. Kulttuurikenttämme kansainvälisiä vahvuuksia ovat sen demokraattisuus, ennakkoluulottomuus, eksoottisuus ja innovatiivisuus.


Suomi aktiivisesti mukaan EU:n kulttuuripolitiikan suunnitteluun


Osallistuminen olemassa oleviin ohjelmiin ei kuitenkaan riitä. Suomen tulisi osallistua aktiivisesti myös EU:n tulevan kulttuuripolitiikan suunnitteluun. Kulttuurin aseman vahvistuminen EU:n päätöksentekoelimissä ja rahoituskauden saumakohdan sattuminen samaan aikaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kanssa tämän vuoden toisella puoliskolla antaa tähän erinomaiset mahdollisuudet.


Viimeisen parin vuoden aikana kulttuuri, taide ja kulttuuriperintö ovat nousseet EU-päätöselimissä ennen näkemättömään arvoon, kun kulttuuri ja luovat alat ovat päässeet Eurooppa-neuvoston asialistalle. Syyksi tälle arvonnousulle on esitetty yhtäältä sitä, että päättäjät ovat tunnistaneet luovien alojen merkityksen taloudelle. Toisaalta skeptikot ovat todenneet, että EU-maiden ollessa poliittisesti erimielisempiä kuin koskaan Euroopan rikas kulttuuriperintö ja sen hyödyntäminen ovat olleet ainoita asioita, josta on löydetty yksimielisyys. Oli asia niin tai näin, EU-komissio ehdottaa uudessa budjettikehyksessään jopa 35 %:n korotusta kulttuuriohjelmaan. Kyseessä on noin 150 miljoonan euron korotus. Lisäksi EU:ssa pohditaan luovien alojen tutkimuksen ja yritysten rahoittamista Euroopan Innovaatio- ja teknologiainstituutin kautta, mikä lisäisi rahoitusta entisestään sadoilla miljoonilla.


Näitä rahoitusratkaisuja valmistellaan juuri, kun Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana. Suomi ei saa jäädä sivuraiteelta seuraamaan, kun muut maat tekevät asioissa päätökset ja näiden maiden kulttuuritoimijat vievät rahat. Suomen tulee olla mukana muokkaamassa EU:n kulttuuripoliittista ohjelmaa ja sen painopistealueita ja sitten aktiivisesti ohjaamassa suomalaisia kulttuuriorganisaatioita osallistumaan EU-ohjelmahakuihin ja kasvattamaan näin Suomeen kanavoituvaa tukea.


Verkottumaan voi tulla Kaapelitehtaalle pääsiäisen jälkeen, kun kulttuuritoimijoiden liiketoimintamalleja tutkineen Creative Lenses -hankkeen loppukonferenssi järjestetään 24.-25. huhtikuuta. Tilaisuuden avaa Euroopan komission kulttuurista ja koulutuksesta vastaava johtaja Michel Magnier. Seuraava mahdollisuus on European Creative Industry Summit ECIS, joka järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa 10.-11. syyskuuta osana Suomen EU-puheenjohtajuusohjelmaa. Tervetuloa!


Kai Huotari

Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja ja

Creative Finland -ohjausryhmän puheenjohtaja

Tietoa Creative Lenses -tapahtumasta 24.-25.4.2019.

Creative Finlandin Luova ääni -sarjassa kirjoitukset ovat kirjoittajien omia. Haluatko yhdeksi vieraskynäilijäksi? Ole yhteydessä:

Verkostojohtaja ​Anu-Katriina Perttunen

+358 44 534 5285

anu-katriina.perttunen (a) creativefinland.fi


#luovaääni

252 views

Creative Finland

#creativefinland 

  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram
  • SoundCloud

Käynti- ja postiosoite

Creative Finland

Luovan talouden agentit ja managerit ry AGMA 

Kaikukatu 4 A

00530 Helsinki 

Verkostojohtaja, sisällöt ja hankeviestintä

Anu-Katriina Perttunen

+358 44 534 5285

anu-katriina.perttunen (a) creativefinland.fi

Viestintäkoordinaattori, hankeviestintä ja verkkosivut

Vappu Tainio

+358 400 187 618

vappu.tainio (a) creativefinland.fi

​​Projektijohtaja (1.1.2020 alkaen), hallinto ja talous

Katariina Malmberg

+358 50 5727 283

katariina.malmberg (a) creativefinland.fi

Creative Finland -hankkeen tietosuojaseloste

© Creative Finland / AGMA