Luovan osaamisen yhdistäminen muuhun liike-elämään vaatii hyviä esimerkkejä ja välittäjätoimintaa

Kiinnostus toimialarajat ylittävään yhteistyöhön lisääntyy sekä luovilla että muilla toimialoilla. Luovan osaamisen kaupallistaminen selkiytyy ja useilla aloilla intressit rikastaa liiketoimintaa luovien ratkaisumallien avulla kasvavat.


Miten eri toimialojen välistä yhteistyötä voidaan lisätä? Millaista yhteistyö voi olla ja mitä sen onnistumiseen vaaditaan? Creative Finland haastatteli TYVI eli Taiteen ja yritystoiminnan välinen yhteistyö uuden liiketoiminnan mahdollistajana -hankkeen vetäjiä sekä kolmea, hankkeessa mukana olleen yrityksen edustajaa. Lisäksi hyödynsimme marraskuussa 2021 valmistuneen Taiken taidepohjaisten kehitysmenetelmien tuntemuksesta koskevan kyselyn tuloksia. Kyselyn suunnittelutiimissä ollut Arto Kunnola oli myös ohjaamassa työpajoja yrityksille TYVI-hankkeessa.

TYVI-hankkeen Kick off -tilaisuus

Teksti: Essi Niemenmaa

Kuvat: Jenni Latva


TYVI-hanke on syntynyt tahtoon löytää luovuudelle laajempia käyttömahdollisuuksia sekä laventaa taiteen käytön tapoja yritysten kehitystyössä. Hankkeen taustalla on Taideyliopiston yli 10 vuotta kestänyt yhteistyö Turun yliopiston kanssa, minkä aikana on kehitetty ruokaan, kulttuuriin, musiikkiin ja taiteeseen liittyviä projekteja. TYVI-hankkeen taustalla toimivat Turun yliopistolta professori Anu Hopia ja projektiasiantuntija Nanna Rintala, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikön koulutuspäällikkö Mika Virkkala sekä projektipäällikkö Jenni Latva.

Hankkeessa on etsitty mukana olevien yritysten haasteisiin taidepohjaisia ratkaisuja, liiketoimintaa ja taiteilijoita yhdistäen. Se keskittyy Etelä-Pohjanmaalla toimiviin ruoka-alaan kytköksissä yrityksiin, joiden halukkuutta osallistua hankkeeseen tiedusteltiin suorin yhteydenotoin. Mukaan lähtivät Alavuden Öljynpuristamo, Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan hotelli- ja ravintolapalvelut sekä Pirjon Pakari. Taiteilijat valikoitiin avoimella haulla, johon hanke sai 67 hakemusta. Niistä valittiin kuusi taiteilijaa ratkomaan yritysten haasteita.


Tässä artikkelissa keskustelemme koulutuspäällikkö Virkkalan, projektipäällikkö Latvan, Alavuden Öljynpuristamon toimitusjohtaja Hanna Yli-Kuhan, Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan hotellipäällikkö Merja Kiviojan sekä Pirjon Pakarin toimitusjohtaja Hannu Malmivaaran kanssa. Kaikille yritysten edustajille laajempi yhteistyö taiteilijoiden kanssa sekä ongelmanratkaisu taiteen keinoin on ollut uutta. Yksi yhteistyösopimus on jo tehty: Pirjon Pakari on ostanut identiteettikollaasin taiteilija Henna Mantereelta. Myös Alavuden Öljynpuristamo on aloittamassa keskusteluita ratkaisuehdotuksista.


Arto Kunnola kertoo selin kameraan päin istuville taiteilijoille tavoista, joilla yrityksiä voi lähestyä yhteistyöehdotuksin. Kunnola piirtää tai kirjoittaa taululle ja taustalla screenillä hänen kuvansa. Diaesitys alkamassa.

Arto Kunnola kertomassa taiteilijoille tavoista, joilla yrityksiä voi lähestyä yhteistyöehdotuksin.



Esille tulleet haasteet ja niiden ratkaisut hyödyttävät kaikkia yrityksiä


Alkuvuonna 2021 käynnistyneessä hankkeessa pidettiin kesäkuussa Arto Kunnolan johdolla työpajat, joissa yritykset kartoittivat kolme selkeäsanaista haastetta, joihin etsivät ratkaisua. Työpajoja seurasivat taiteilijoiden yritysvierailut sekä osapuolten väliset tarkentavat keskustelut. Tämän jälkeen taiteilijat lähtivät kehittämään kiinnostustensa pohjalta haasteisiin ratkaisumalleja. Yritysten haasteissa nousi esille yleismaailmallisia asioita, joiden ratkaisut olivat osittain sovellettavissa kaikkien osallistujien hyödynnettäväksi riippumatta siitä, mille yritykselle ratkaisu oli kohdistettu.


Hankkeen alku oli antoisaa, sillä meidät pistettiin miettimään ja työstämään oman yrityksen haasteita. Jo siinä kohdin saimme erilaisia kulmia asioihin ja tuli ylitettyjä rajoja, joiden sisällä normaalisti asioita pohtii. Yrittäjille tärkeää on, että ratkaisut haasteisiin ovat riittävän konkreettisia. Olimme projektin alussa huolissamme, että esitykset olisivat liian korkealentoisia ja abstrakteja, mutta yllätyimme positiivisesti niiden ollessa konkreettisia ja selkeitä. Lisäksi ratkaisuista, jotka oli toisille yrityksille tehty, löysimme helposti ja kevyesti toteutettavia ideoita ja ajatuksia omaan toimintaamme”, sanoo Yli-Kuha Alavuden Öljynpuristamolta.



Taiteilijat katsovat, kun toimitusjohtaja Hanna Yli-Kuha kaivaa vihreästä ämpäristä rypsinsiemeniä maistettavaksi yritysvierailulla.

Yritysvierailu Alavuden Öljynpuristamolla. Kuvassa toimitusjohtaja Hanna Yli-Kuha esittelee ja maistattaa taiteilijoille rypsinsiemeniä.


Yrityksissä toivottiin ratkaisumalleilta rationalisuutta ja konkreettisuutta, jotta ne voitaisiin panna helposti käytäntöön. Ajatuksia kuitenkin haluttiin ottaa avoimesti vastaan, omien ajattelumallien ulkopuolelta:


Olemme avanneet uuden kahvilan leipomomme jatkeeksi ja kaipasimme taiteilijoilta ratkaisuja sen tunnetuksi tekemiseen. Toivoimme omista ratkaisuistamme poikkeavia ajatuksia. Yllätykseksemme ratkaisuehdotukset olivat aika rationaalisia ja sopivat omaankin tajuntaani hyvin. Odotin, että mukana olisi ehdotuksia, joiden kanssa pitäisi nukkua yö tai pari. Ehkä olisi jotain rohkeampaakin voinut olla, tosin silloin olisin aremmin uskaltanut niihin tarttua. Ehdotuksen täytyy olla oman laatikon ulkopuolelta, mutta ei liikaa”, kuvailee Malmivaara Pirjon Pakarista.

Yrityksissä pohdittiin, että pienimuotoisiin ratkaisuehdotuksiin on helpompi tarttua. Toisaalta Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupassa koettiin, että ratkaisumallit eivät olleet tarpeeksi laajoja vastatakseen heidän haasteisiinsa. Hotellipäällikkö Kivioja kertoo:


Työpajoissa yrityksemme haasteiksi muodostui todella isoja, henkilökuntaan liittyviä asioita. Koimme niiden olevan liian suuria haasteita tähän hankkeeseen. Taiteilijoiden ratkaisut olivat valtavan hienoja, mutta tilanteessamme on vaikea tarttua niistä yhteen, vaan niistä pitäisi pystyä muodostamaan yhteinen kokonaisuus. Olemme yrityksenä ja toimialana niin suuri, että näin pienin ratkaisuin eivät haasteemme selviä. Mutta ainakin tulevaisuudessa tiedämme, kehen olla yhteydessä, jos tarve tällaiselle yhteistyölle ilmenee. Sillä tapaa näen tämän todella mielenkiintoisena prosessina."


"Meillä taas haasteet olivat pienempiä ja selkeämpiä, minkä vuoksi näen, että taiteilijoiden olisi hyvä myydä ensin pieniä ratkaisuja ja sitten kun yrittäjät ovat tottuneet uuteen tapaan toimia, tarjota suurempia kokonaisuuksia. Mutta tällaiset yhteistyöt ovat selvästi uuden alku, josta saamme onnistumisia ja esimerkkejä. Uuden uran raivaaminen on aina tietysti haastavaa", Malmivaara pohtii.


Yhtenä yhteistyön edellytyksenä nähdään yrityksissä taiteilijan itsenäinen työskentely. Etenkin kiireisinä aikoina henkilökunnan valjastaminen yhteistyöprojekteihin koetaan haastavaksi ja siksi itsenäinen työskentely sekä mahdollisimman valmiit ratkaisumallit auttavat tarttumaan tilaisuuteen.


"Tärkeä asia meille on taiteilijatyön valinnassa ollut, että meidän ei tarvitse varata henkilökunnan aikaa siihen. Näin joulun alla se olisi mahdotonta. Mitä konkreettisemmaksi ja selkeämmäksi yrityksen tarpeen saa, sitä helpompi taiteilijan on siihen vastata”, Malmivaara jatkaa.


Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan hotellipäällikkö Merja Kivioja esittelee taiteilijoille Original Sokos Hotel Lakeutta.



Taiteellisen asiantuntijuuden hyödyntämiseen tarvitaan avointa mieltä, verkostoja sekä hyviä esimerkkejä


Kaikissa yrityksissä nähdään, että projekti on ollut antoisa ja kannattava. Lisäksi Yli-Kuha, Kivoja ja Malmivaara ovat yhtä mieltä siitä, että taiteellisen näkemyksen ottaminen osaksi liiketoimintaa on kannattavaa ja molempia osapuolia hyödyttävää.

Usein puhutaan, että taide ei saa olla kaupallista. Mielestäni se on vähän hassusti sanottu. Kaupallisuushan tarkoittaa sitä, että joku pitää tuotteestasi niin paljon, että on valmis maksamaan siitä, ja kauppiaana käsitän sen positiivisesti. Useat taiteilijat ovat pienipalkkaisia, minkä vuoksi olisi hienoa, että heitä saataisiin lisää yritystoimintaan mukaan", Malmivaara tuo esille.

Taiteellisen asiantuntijuuden hyödyntäminen aiempaa laajemmassa kontekstissa ei ole mutkatonta. Haasteena on yritysten ja taiteilijoiden välistä puuttuva, niitä yhdistävä taho sekä vajavainen ymmärrys vastapuolen toimialasta, puolin ja toisin. Tämä käy ilmi myös Luovuus työelämän uudistumisessa -tutkimuksesta. Sen tulokset osoittavat, että 27% yrityksistä etsii uudenlaisia kehittämismenetelmiä, mutta 78% yrityksistä ei tunne taidepohjaisten menetelmien mahdollisuuksia. 33% yrityksistä kertoi, ettei käytä taidepohjaisia menetelmiä, koska ei tiedä, mistä palveluita saa. Lisäksi kolmannes koki, että ratkaisut ovat liian erikoisia vastatakseen toimialansa haasteisiin. 62% työelämätaitoja tärkeinä pitävistä vastaajista ei osannut sanoa, voisivatko käyttää taidelähtöisiä menetelmiä taitojen kehittämiseen yrityksissä.


TYVI-hankkeessa liikkeelle lähdettiin taiteilijan työn avaamisesta sekä sen laajojen mahdollisuuksien esille tuomisesta:


Tarvitsemme muutamia hyvä esimerkkejä – vertainen puhuu toiselle, yrittäjä hyvistä kokemuksistaan. Samanmieliset kun tekevät samaa asiaa, siitä syntyy harvoin uutta, mutta kun yhteistyötä tekevät monenlaiset persoonat ja taustoiltaan erilaiset ihmiset, alkaa näkökulmien ja ajattelutapojen kirjo luoda uutta”, pohtii Virkkala TYVI-hankkeesta.

Olen samaa mieltä. Tarvitsemme tällaista yhteisasiantuntijuutta ja ajatustenvaihtoa, josta ei välttämättä tarvitse aina edes syntyä mitään. Vaihtaessamme näkökulmia toisin ajattelevan kanssa, aina syntyy jotain, jota voi molemmat viedä omilla urillaan eteenpäin. Lisäksi tarvitsemme välittäjärakenteen taiteilijoiden ja yritysten välille. Taho, joka ottaa koppia myynnistä ja markkinoinnista taidekentällä sekä pystyy yhdistämään yrityksen edustajat sopivan taiteilijan luo. Mikä se välittäjätaho sitten on, nämä ovat ikuisuuskysymyksiä. Molempien osapuolten ymmärtäminen on asiassa välttämättömyys”, jatkaa projektipäällikkö Latva.


Taiteilijat yritysvierailulla Pirjon Pakarissa. Kuvassa toimitusjohtaja Hannu Malmivaara esittelee tuotantotiloja.


Samanlaista viestiä kertovat yritysten edustajat. Yli-Kuha, Kivoja ja Malmivaara jakavat kaikki kokemuksen, että eivät juuri tienneet mihin lähtivät mukaan hankkeen alkaessa. Halu kokeilla avoimin mielin uutta, tutut hankkeen vetäjät sekä hankkeeseen lähteneet omat yhteiskumppanit toimivat kannustimena. Myös projektin maksuttomuus houkutteli.


Projektiin oli matala kynnys lähteä mukaan, kun siitä ei aiheutunut kuluja. Pystyi osallistumaan, vaikkei täysin tiennyt mihin. Maksullisessa palvelussa täytyisi pystyä hyvin tarkkaan ostajalle esittämään, mistä on kyse, että rohkenisi tällaiseen ryhtyä", miettii Yli-Kuha.


Tällaisen yhteistyön lisäämiseksi pitäisi ensin ymmärtää, että on jokin tarve siihen. Sen jälkeen pitäisi tietää, mistä yhteistyökumppaneita voi löytää. Jonkinlainen yhteinen alusta voisi olla hyvä. Sellainen, jonne yritykset voivat laittaa haasteitaan esille ja taiteilijat esitellä osaamistaan sekä sitä kautta puolin ja toisin etsiä ja löytää yhteistyökumppaneita”, jatkaa Kivioja.


En ollut tullut ajatelleeksikaan, että tällaisia haasteita voisi taiteilijalle esitellä tai taiteellisesta näkökulmasta ratkaista. Pienyrittäjän kannalta taiteilijoiden työt ovat usein niin valtavia, ettei niihin ole mahdollista tarttua. Oli hieno huomata, että nyt saamamme ratkaisut olivat perinteisistä ajatuksista poikkeavia ja toteutettavissa. Olisi varmasti hyvä, että taiteilijat pystyisivät vielä tehokkaammin myymään osaamistaan yrityksille. Olen samaa mieltä Merjan kanssa siitä, että yhteinen alusta voisi toimia hyvin”, kertoo Yli-Kuha.

Meidän hankkeeseen lähtömme ratkaisi se, että mukana oli tärkeitä yhteistyökumppaneita. Lisäksi hankkeen vetäjät olivat meille tuttuja. Pienyritykselle toki tärkeää oli myös osallistumisen maksuttomuus, ei ollut myöskään ostopakkoa palveluille. Olen sitä mieltä, että tallaista asiaa ostettaessa myyjän täytyy olla tuttu ja luotettava. Kun on täysin uusi asia kyseessä, emme tarttuisi tarjoukseen, jos myyjä olisi meille vieras. Nyt kun oli hyvät suosittelijat, oli vähän pakkokin tarttua haasteeseen”, kuvailee Malmivaara.


Hankkeen tässä vaiheessa Jenni Latva ja Nanna Rintala ovat kiertäneet yrityksissä keskustelemassa taiteilijayhteistyön aloittamisesta ja toimeenpanovaiheista. Lisäksi hankkeessa tullaan vielä kevään 2022 aikana järjestämään kokoava loppuseminaari sekä kirjallinen loppuraportti. Tarkoituksena on jatkaa strategisesti tärkeää toimintaa uusin rahoituskeinoin ja metodein sekä saada toimintaa laajennettua valtakunnalliseksi ja useammille toimialoille. Hanke jatkuu kesäkuun 2022 loppuun saakka.

161 views