Mertsi Lindgren edistää kulttuuriryhmien kohtaamista ja taiteen yhteiskunnallista asemaa

Muusikkona mm. Orkestra Suora Lähetys -kokoonpanosta tutuksi tullut Mertsi Lindgren päättää toukokuun lopussa viiden vuoden pestinsä läänintaiteilijana. Kuluneet vuodet ovat kuluneet antoisasti kulttuurisen moninaisuuden ja ammattitaiteilijoiden työllistymisen kehittämisen parissa.


Kuva: Mertsi Lindgren


Taiteen edistämiskeskuksen läänintaiteilijana Mertsi on koordinoinut vähemmistökulttuurien edistämisprojekteja, järjestänyt ja tukenut esittävän taiteen tapahtumia ja taidenäyttelyjä, ja toiminut sparraajana järjestöjen, kaupunkien, ja erilaisten työryhmien apuna:


Hirveä määrä on tullut tehtyä erilaisia projekteja! Työni on ollut käytännössä todella monialaista. Olen toiminut projektipäällikkönä, tehnyt viestintää, ja huolehtinut, että taiteen ja taiteilijoiden näkökulma otetaan huomioon kokonaisvaltaisena osana tapahtumia, Mertsi kertoo.


Kesäkuussa 2016 käynnistynyt läänintaiteilijan työ on Mertsin mukaan ollut upea kokemus, jonka hän jättää taakseen haikein mielin:


Kyllä tämä on ollut elämäni paras työpaikka. Olen päässyt vaikuttamaan rakenteisiin, mutta myös hahmottelemaan yksittäisten taiteilijoiden kanssa heidän urapolkuaan. Voi kun voisin jatkaa tätä työtä hamaan tappiin saakka!



Samuli Edelmann ja Suora Lähetys ovat kiertäneet kotimaan keikkalavoja vuodesta 2017 lähtien. Mertsi kuvassa etummaisena. Kuva: Mertsi Lindgren


Työn keskiössä on kulttuurien kohtauttaminen


Ammattimuusikkona ja romanikulttuurin asiantuntijana Mertsi on päässyt hyödyntämään osaamistaan laajalla kirjolla. Mertsin työhistoriasta löytyy lukuisia kulttuurien välisen vuoropuhelun lisäämiseen liittyviä projekteja.


Laajempia kehitysprojekteja ovat olleet esimerkiksi Historiadialogi-hanke, jossa tutkittiin historian valossa saamelaisten, romanien, juutalaisten, tatarien, ja islaminuskoisten väestöryhmien kansalaisoikeuskamppailua:


Historiadialogissa kartoitimme kokonaisvaltaisesti, miten vähemmistöryhmät saivat kansalaisoikeutensa, miten suomalaisuus näkyy heidän arjessaan, ja miten he ovat sijoittuneet yhteiskuntaan, Mertsi kuvailee.


Kartoitustyö johti edelleen Koneen Säätiön rahoittamaan Naapuruussovittelu-hankkeeseen, jonka aikana on tarkasteltu romani- ja juutalaistaustaisten muusikkojen osuutta suomalaisen kevyen musiikin ja klassisen musiikin aloilla kautta vuosien.


Tulevana lokakuuna järjestetään jo kertaalleen aiemmin toteutettu romanien ja saamelaisten kulttuurifoorumi. Tapahtuma järjestetään Inarin kulttuurikeskus Sajoksessa.


Tilaisuudessa romanit ja saamelaiset keskustelevat pyöreän pöydän äärellä siitä, mitä voisimme oppia toistemme kokemuksista ja miten vuorovaikutusta saadaan lisättyä. Tarkastelussa on kulttuuristen näkökulmien lisäksi taiteilijuus ja hyvien käytäntöjen hyödyntäminen, Mertsi kertoo.


Saamelaisten ja romanien yhteistyö elävöittää molempia yhteisöjä. Kuvassa Mertsin lisäksi saamelaiskulttuuria edistävät läänintaiteilijat Milja Guttorm (vasemmalla) ja Auri Ahola. Kuva: Mertsi Lindgren



Taiteen kautta kohti yhdenvertaisempaa maailmaa


Läänintaiteilijan työhön on mahtunut paljon erilaisia sosiaalisuuden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden projekteja. Vuonna 2018 Mertsi vastasi Nevo Tiija – uusi aika -hankkeen #työnimi-kampanjan taiteellisesta toteutuksesta. Paljon mediahuomiota saaneessa kampanjassa tunnetut suomalaiset vaikuttajat Anne Kukkohovi, Meri-Tuuli Väntsi, Tuomas Enbuske ja Jari Sarasvuo hakivat töitä omilla ansioluetteloillaan, mutta romaninimillä. Kampanja toi näkyväksi suomalaiseen työelämään juurtuneita ennakkoluuloja ja syrjiviä käytäntöjä.


Se oli hieno projekti. Saimme sen kautta hyvin näkyvyyttä romanien työllistymisen ongelmille. Kampanjan seurauksena ainakin Helsingin kaupunki otti käyttöön anonyymin rekrytoinnin, Mertsi esittelee projektin tuloksia.


Viime vuonna Mertsi toimi projektipäällikkönä asunnottomien suomalaisten hyväksi toteutetussa Suojaton 2020 -kampanjassa. Koko kampanjan tuottivat ja toteuttivat Suomen romaniyhteisön jäsenet.


Järjestimme monta erilaista somekampanjaa, joiden tavoitteena oli herättää huomiota asunnottomien puolesta. Romanitaustaiset artistit tekivät kampanjaan biisin ja esiintyvät musiikkivideolla. Se oli sellainen hyvän mielen tempaus, jolla halusimme ottaa kantaa vakavaan yhteiskunnalliseen epäkohtaan.



Suojaton 2020 -kampanjalle tehty musiikkivideo


Ammattitaiteilijoiden ja taiteen yhteiskunnallinen arvostus


Kulttuurisen moninaisuuden liittyvien projektien rinnalla Mertsin viisivuotisen pestin ajan on kulkenut ammattitaiteilijoiden aseman kehittämistyö. Käytännössä tämä on näkynyt esimerkiksi yksittäisten kiertueiden tukemisena ja taiteilijoiden palkkaamisena tapahtumiin:


Olen aina pyrkinyt palkkaamaan ammattitaiteilijoita tapahtumiin, joita olen ollut mukana järjestämässä. Laskin, että olisinkohan noin 30 taiteilijaa pystynyt tässä viiden vuoden aikana palkkaamaan, joko yksittäisinä palvelun ostoina tai osana pidempää töiden sarjaa, Mertsi kertoo.


Työhön on luonnollisesti liittynyt myös taiteen yhteiskunnallisen arvostamisen edistämistä. Mertsin mukaan järjestöjen, kuntien ja valtionhallinnon toimijoiden tulisi nykyistä paremmin tunnistaa taide voimavarana:


Taiteen ei pitäisi olla vain jotain, mikä sisällytetään toimintaan ikään kuin pakollisena lisänä, vain koska se on ohjesääntöihin kirjattu. Taidetta ei tulisi nähdä pelkkänä viihdykkeenä, vaan oleellisena osana koko suomalaista kulttuurielämää.

Pitääkö meidän kohdata toisemme museossa?


Läänintaiteilijan työhön on liittynyt myös lukuisia taidenäyttelyjä. Tällä hetkellä Riihimäen kaupunginmuseossa on nähtävillä romanikulttuuria esittelevä taidenäyttely, joka päättyy kahdeksas elokuuta. Näyttelyssä kävijät pääsevät tutustumaan miesten ja naisten romanivaatetukseen ja romanien käsityöperinteeseen. Näyttelyn valmistelun aikana Mertsi huomasi kaipaavansa museoiden rinnalle myös suorempia keinoja suomalaisten välisen vuorovaikutuksen lisäämiseen:


Jotenkin aloin miettiä, että näinkö kulttuureihin tutustutaan? Me romanit olemme olleet Suomessa jo 500 vuoden ajan ja olemme suomalaisia. Pitääkö vielä vuonna 2021 toisiin suomalaisiin tutustua museossa? Kyllä minä toivoisin jotenkin elävämpää kohtaamista ihmisten kanssa.


Romanivaatetusta esillä Riihimäen taidemuseon näyttelyssä Romanit – tuntematon vähemmistömme. Kuva: Mertsi Lindgren



Mertsi on ollut mukana perustamassa suomalaista romanikulttuurin ja taiteen asiantuntijajärjestöä, jonka tavoitteena on tarjota tuoretta ja ajankohtaista tietoa romanikulttuurista kiinnostuneille. Kaksi vuotta olemassa ollut järjestön nimeä ja verkkosivuja uudistetaan parhaillaan, uusien sivujen on tarkoitus olla pystyssä toukokuun alkupuolella.


Elävämmän kohtaamisen ajatus saa Mertsin pohtimaan vähemmän muodollisempia vuorovaikutuksen keinoja.


Ehkä minun pitäisi järjestää kulttuuripiknikit, jossa kutsuisin oman asuinalueeni ihmiset tuohon naapuruston nurmikentälle ja voisimme vähän tutustua toisiimme. Sitä kautta voisi syntyä ymmärrys, että ihan samanlaisia suomalaisia me romanit olemme, vaikka pukeudumme vähän eri tavalla ja meillä on joitain erilaisia tapoja.

Mertsin tavoitteena on täysipäiväinen taiteilijuus


Mertsi Lindgrenillä riittää musiikkiprojekteja. Orkestra Suora Lähetys -kokoonpanon lisäksi hän on perustanut muun muassa Mustalaismusiikin orkesteri MUMO:n. Ensikonsertti pidettiin marraskuussa 2019, ja keikkoja on sittemmin ollut muutamia kertoja vuodessa vaihtelevalla kokoonpanolla. Orkestra Suora Lähetys puolestaan on voimissaan ja valmistelee parhaillaan uutta julkaisua. Vuonna 2017 alkanut kiertue Samuli Edelmannin kanssa jatkuu edelleen.


Orkestra Suora Lähetys - Tumma Kaiho musiikkivideo


Läänintaiteilijuuden päätyttyä Mertsi aikoo keskittyä entistä enemmän omaan taiteilijauraansa. Kyllä minä toivoisin elättäväni itseni taiteella! Haluaisin soittaa ja laulaa ja päästä kokopäiväisesti toteuttamaan sitä omaa taiteilijuuttani. Tietysti keikkakalenteri täytyy saada paljon tiiviimmäksi, jotta se on taloudellisesti mahdollista. Mutta nyt voisi olla aika keskittyä täysillä taiteen tekemiseen.


Mertsi on haastanut itseään syventymällä tangomusiikin maailmaan. Tavoitteena oli osallistua tämän vuoden Tangomarkkinoille, mutta kilpailut peruuntuivat. Mertsi aikoo kuitenkin osallistua kilpailuun, kun se seuraavan kerran järjestetään:

Tangomusiikki on ollut aina minulle suuri kunnioituksen kohde. Olen kokenut tangojen laulamisen todella vaikeana. Vuosi sitten päätin, että haluan oppia laulamaan tangoa.


Kehittyminen tangolaulajana linkittyy läheisesti Mertsin tavoitteisiin musiikin ammattilaisena: Toivon että menestyisin kilpailussa, että voittaisin ja sitä kautta pääsisin hyvään koneistoon mukaan. Optimitilanne olisi, että saisin kilpailun kautta levytyssopimuksen ja ohjelmatoimiston, joka alkaisi myymään keikkojani. Kyllä minä olen hirveän utelias ja innokas katsomaan tämän kortin loppuun.


Mertsi Lindgrenin taiteilijasivu Facebookissa

Mertsi Lindgren YouTubessa


Teksti: Juuso Mäntykivi

Kuvat: Mertsi Lindgren

141 views