Oulu 2026: Kulttuuri löytää tiensä sydämeen

Updated: Mar 9

Missä ollaan Rohkeasti reunalla, missä on Enemmän rosoa, missä toimitaan Itäisellä ilolla? Tietysti kolmessa suomalaisessa Euroopan Kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeessa, joista Creative Finland julkaisee juttusarjan. Hyppää hankkeisiin uteliaasti mukaan – vaikuta ja vaikutu. Kulttuuripääkaupunkihankkeissa piilee myös valtaisa mahdollisuus koko Suomen kulttuurin ja luovan alan kentän kehittymiselle. Kannustetaan kaikkia hakijoita ja hyödynnetään hakuprosessissa syntyneitä oppeja!


Kysyimme kolmelta hakijalta, miksi Euroopan kulttuuripääkaupungin titteli on suomalaiselle kaupungille tavoittelemisen arvoinen. Tässä osassa esittäytyy Oulu. Lue myös jutut Tampereesta ja Savonlinnasta!


Mitä tulee mieleen Oulusta? Joillekin IT-ala, toisille pohjoinen sijainti. Piia Rantala-Korhonen, Oulu2026-kulttuuripääkaupunkihaun hankejohtaja, on vakuuttunut, että pian Oulu tunnetaan myös muusta. ”Valtakunnallisesti kaikki kulttuurielämä tuntuu pakkautuvan etelään. Meidän tavoitteenamme on vahvistaa Oulua Pohjois-Suomen kulttuurikaupunkina. Oulu haluaa olla kiinnostava myös kulttuuriorientoituneille ihmisille.”


Oulu oli ensimmäistä kertaa mukana hakemassa kulttuuripääkaupunkititteliä jo vuonna 2011. Häviötä ei jääty suremaan vaan siitä käynnistyi Rantala-Korhosen mukaan pitkäjänteinen työ. Oulussa on kehitetty aktiivisesti muun muassa kaupunkikulttuuria. Uuteen hakuun lähtee nyt siis entistä vahvemmin kulttuuriin sitoutunut kaupunki. Mukanaan sillä on peräti 32 pohjoista kuntaa.


Kulttuuri-ilmastonmuutos


Rantala-Korhonen tuntee henkilökohtaisesti EU:n kulttuuripääkaupunki-instituution, sillä hän oli mukana sekä Helsingin että Turun kulttuuripääkaupunkivuoden tekijä- ja taustavoimissa. Hän näkee instituution muuttuneen, ja parempaan suuntaan. ”Kulttuuripääkaupunki-instituutio linkittyy niin tausta-ajatuksiltaan kuin kriteeristöltään EU:n strategisiin tavoitteisiin. Kulttuuri nähdään osana yhteiskunnan kehittämisestä”, Rantala-Korhonen kertoo.


Oulussa prosessiin on lähdetty kuntalaisia aktiivisesti osallistaen – lähtökohtana on ollut ”paljon jalkatyötä ja dialogia”. Osallistavuus ulotettiin jopa luovien neuvonantajienkin valintaprosessiin. Kuntalaiset esittivät noin 200 eri ehdokasta, joista 20 valittiin.

Oulu2026: Luovat neuvonantajat.

Luovien neuvonantajien oli ennen yhdenkään neuvon antamista kuunneltava, mitä kentältä oli kuulunut. Ryhmän aivoriihen kautta löytyivät kulttuuripääkaupunkivuoden teemat Rohkeasti reunalla, Vastakohtien voima ja Villisti kaupunki.


Ensin mainittu korostaa pohjoista, ja monen mielestä myös kaukaista, sijaintia, luontoa ja historiaa. Vastakohtien voimassa tunnustetaan kaupungin identiteetissä olevat vastakkaisuudet – esimerkiksi insinööriajattelu ja boheemi taiteilijuus – ja luodaan keskusteluyhteyttä isojenkin kuilujen yli. Villisti kaupunki julistaa luovan ja itse tehdyn kaupungin ilosanomaa ja etsii nuorelle kaupungille erityisiä ”viehkoustekijöitä”. ”Koska teemat ovat luovien neuvonantajien prosessista valikoituneita, niillä on myös selkeästi kasvot”, Rantala-Korhonen sanoo.


Yläotsikkona teemoille on uusi käsite ”kulttuuri-ilmastonmuutos”. Se haastaa kriittisyyteen – niin maailman tilan suhteen, joka arktisilla alueilla on käsin kosketeltavissa, kuin itse kulttuuriin. Uusia kansainvälisiä tuulia tarvitaan pohjoiseenkin. ”Kulttuuripääkaupunkihaussa kansainvälisen verkoston kutominen on tärkeää ja osin täällä uuttakin. Tämä ei ole mikään kotimainen pullisteluhanke vaan tässä kehitetään eurooppalaista ajattelutapaa”, Rantala-Korhonen painottaa.


Pohjoisen ääntä vahvistamaan


Oulu2026-hankkeen projektityöryhmässä on kahdeksan nimettyä henkilöä, hankkeelle on palkattu konsultti ja lisäksi on perustettu useita työryhmiä. Media on jo kysellyt hankkeen hintalappuakin: vuosina 2018 ja 2019 budjetti on ollut yhteensä noin 700 000 euroa. Piia Rantala-Korhosen mukaan panostuksella saadaan jo nyt tuloksia. ”Itselleni on iso ilon aihe, miten käsinkosketeltavaa innostus on!”


Elinkeinoelämäkin on herännyt kulttuuripääkaupunkivuoden tuomiin mahdollisuuksiin, muun muassa Oulun kauppakamari on ollut alusta asti mukana. Jos voitto tulee, alkavat varsinaiset yritysyhteistyöneuvottelut. ”Valinnan jälkeen ei puutu ystäviä ja yhteistyökumppaneita”, Rantala-Korhonen vakuuttaa.


Oululle ja koko Pohjois-Suomelle kulttuuripääkaupunkivuosi on oiva mahdollisuus brändin kirkastamiseen. Oulu on brändännyt itsensä Skandinavian pohjoiseksi pääkaupungiksi, mutta tunnettuuden tasolla on vielä tehtävää. Kymmenien kuntien yhteistyöllä yritetään vahvistaa pohjoisen ääntä tavalla, joka tekisi vaikutuksen myös valitsijaraatiin. Laajan verkoston riskinä on, että viesti välittyy sekavana ja pahimmassa tapauksessa epäuskottavana. Oululla ja sen kumppanikunnilla on kuitenkin historia puolellaan. Jääkauden vesireitit ovat tuoneet tervan Ouluun ja alue on ollut kautta vuosisatojen keskinäisessä vuorovaikutuksessa.


Raivaamme tietä ihmisten sydämiin


”Isoin pettymys olisi, jos vuosi 2026 olisi vain yksi juhlavuosi, jonka jälkeen palattaisiin siihen tilanteeseen missä oltiin vuonna 2017”, Rantala-Korhonen pohtii. ”Pienen aktiiviporukan kivaksi hyppelyksi” jäävä kulttuuripääkaupunkivuosi on sekin epäonnistuminen. Muutoksen on välityttävä mahdollisimman monelle kuntalaiselle. ”Meidän täytyy saada kulttuurille uusia yleisöjä ja aktiiveja – siksi emme sulje pois mitään kulttuurisia ilmiöitä.”


RotuaariPiknik.

Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden halutaan tarjoavan yleisöille sekä maailman huippuja että paikallista arkista tekemistä. Ohjelmantekijöitä aiotaan hakea sekä kutsumalla että avoimella haulla. Inspiraatiota monen tasoiseen kulttuuriohjelmaan on otettu aiemmista kulttuuripääkaupungeista. Rantala-Korhonen nostaa suosikikseen Hollannin Leeuwaardenin. ”Silläkin oli mukanaan iso joukko, 11 kaupunkia, ja osa haasteista on meille tuttuja kuten periferinen sijainti. Talkoohenkiteemana viehätti ja näkyi myös ohjelmassa. Vieläkin yritykset ja asukkaat kaupungissa puhuvat vuodesta ja kertovat, millaisen jäljen se jätti.”


Myös Turun kulttuuripääkaupunkivuodesta löytää paljon opittavaa. ”Toisaalta on hyvä muistaa, ettei kehnoa kulttuuripääkaupunkia olekaan. Tämä on vähän kuin hiihto, jossa jokaisella on oma latunsa. Oman kaupungin haasteet ovat ne, mitä halutaan voittaa.”

Entä miltä onnistuminen näyttää Oulussa? Rantala-Korhosen mukaan kulttuuripääkaupunkivuoden vaikutus näkyy koko kulttuurin kentän, mukaan lukien vapaan, vahvistumisena. Kaupunkiin on tullut enemmän luovan alan työpaikkoja. Matkailussa Oulusta on tullut kohde itsessään eikä vain välipysäkki matkalla Lappiin. Ja tärkeimpänä: ”Kulttuuri on löytänyt tiensä yhä useamman asukkaan sydämeen.”


Oulusta Euroopan kulttuuri­­­pää­kaupun­ki 2026 -sivusto: https://www.ouka.fi/oulu/oulu2026/etusivu


Haastattelu: Katja Lindroos, Urban Practice Oy

Creative Finland

#creativefinland 

  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram
  • SoundCloud

Käynti- ja postiosoite

Creative Finland

Luovan talouden agentit ja managerit ry AGMA 

Kaikukatu 4 A

00530 Helsinki 

Verkostojohtaja, sisällöt ja hankeviestintä

Anu-Katriina Perttunen

+358 44 534 5285

anu-katriina.perttunen (a) creativefinland.fi

Viestintäkoordinaattori, hankeviestintä ja verkkosivut

Essi Niemenmaa

+358 40 0187 618

essi.niemenmaa (a) creativefinland.fi

​​Projektijohtaja, hallinto ja talous

Katariina Malmberg

+358 50 5727 283

katariina.malmberg (a) creativefinland.fi

Creative Finland -hankkeen tietosuojaseloste

© Creative Finland / AGMA