Luova ääni: Outi Alanko-Kahiluoto

Creative Finlandin Luova ääni -sarjassa julkaistaan näkemyksiä ja kannanottoja luovaan talouteen. Puheenvuoro on tällä kertaa kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodolla. Sarjan aiemmat kirjoittajat ovat Sampo Terho, Kai Huotari, Mika Lintilä ja Sirpa Pietikäinen.

Creative Finland -hankkeen tehtävänä on nostaa esiin luovan osaamisen parhaita käytäntöjä. Vahvistamme luovien alojen ääntä keskustellen, jakamalla tietoa ja viemällä luovuuden viestiä eteenpäin.

#luovaääni

Luovat alat jalustalle – kaikilla politiikan alueilla


Olen muiden eduskuntavaaliehdokkaiden tavoin täyttänyt viime viikkoina lukuisia vaalikoneita. Yhdessäkään vaalikoneessa ei kysytä kulttuurista. Se on kummallista, sillä ihmiset ovat totisesti viime aikoina äänestäneet kulttuurin puolesta jonottamalla Amos Rexiin, nostamalla Museokortin myyntiluvut ja kävijämäärät huippuunsa sekä tungeksimalla vasta-avattuun keskustakirjasto Oodiin. Miksi kulttuurin ja taiteen rahoitusta ei sitten katsota niin tärkeäksi, että sille ei voi uhrata edes yhtä vaalikonekysymystä?


Eräs syy tähän on varmasti se, että kulttuuri ajatellaan edelleen yksinomaan kulttuuriministeriön ja sen budjetin asiaksi. Ei ymmärretä, että kulttuuria pitäisi edistää eri ministeriöiden yhteistyönä – se olisi keino saada taiteen rahoitus paljon suuremmaksi kuin yhteen prosenttiin valtion budjetista.


Kulttuuriministeriö on se taho, joka koordinoi taidetta ja kulttuuria koskevan lainsäädännön kehittämistä. Silti sosiaali- ja terveysministeriö on tärkeä taiteilijoiden eläkkeiden ja sosiaaliturvan kehittämisen kannalta, työ- ja elinkeinoministeriö taas voisi tehdä paljon enemmän luovien alojen viennin edistämisessä, ja valtiovarainministeriössä voitaisiin pohtia keinoja edistää luovia aloja verotuksen keinoin.


Taide ja kulttuuri ovat itsessään arvokkaita, mutta ne heijastelevat vaikutuksiaan myös muille yhteiskunnan alueille: kulttuuritoiminnan avulla voidaan tukea muun muassa hyvinvointia ja kestävää talouskasvua.


Yksi tärkeimmistä tavoista tukea luovia aloja on mahdollistaa esimerkiksi taiteilijoiden kokopäiväinen työskentely omalla alalla. Ilman taiteilijan työtä ei ole taidetta. Ihmiset ovat luovien alojen vankka ja korvaamaton perusta. Alati muuttuvassa yhteiskunnassa, jossa automatisoidaan ja robotisoidaan työtä ja toimintoja jatkuvasti, luovat alat ja ihmistä vaativa työ korostuvat entisestään.


Taiteilijoilla valtion apuraha on merkittävin toimeentulon muoto. Apuraha takaa sen, että taiteilija voi työskennellä täysipäiväisesti. Valtion apurahojen rahallinen arvo on kuitenkin jäänyt yleisestä ansiotason kehityksestä viimeisten vuosikymmenten aikana. Apurahojen vuosittaista euromäärää tulisikin korottaa, jotta se mahdollistaisi täysipäiväisen työskentelyn nykyistä paremmin. Luovien alojen työntekijöiden toimeentuloa voidaan parantaa myös muilla keinoin: verovapaiden apurahojen ylärajaa voitaisiin korottaa nykyisestä ja samalla sitoa valtion apuraha palkansaajien ansiotasoindeksiin.


Jotta saamme yhteiskuntaamme enemmän taidetta ja kulttuuria, meidän tulee työllistää luovia aloja nykyistä laajemmin. Toimeentulon takaaminen esimerkiksi apurahoin on suorin ja konkreettisin työllistämisen keino. Esitimme Vihreiden kulttuuripoliittisessa ohjelmassa, että apurahoja lisättäisiin sadalla apurahavuodella tulevalla hallituskaudella. Se tarkoittaisi sataa uutta kulttuurin tekijää.


Luovilla aloilla työsuhteet ovat harvassa, mutta freelancerit ja itsensätyöllistäjät sitäkin yleisempiä. Nykyinen sosiaaliturvamalli ei kuitenkaan osaa aina huomioida tällaisia työnteon muotoja, mikä voi aiheuttaa hankaluuksia toimeentulon kanssa. Tasa-arvoinen asema palkkatyöläisten kanssa vakauttaisi luovien alojen työntekijöiden asemaa ja parantaisi heidän sosiaaliturvaansa.


Liian harvoin tullaan ajatelleeksi sitä, miten paljon hyvinvointia luovat alat tuottavat. Talouskasvua, jota myös luovat alat tuottavat, tarkastellaan usein bruttokansantuotteesta ja erinäisistä prosenttiluvuista käsin. Taloutta on alettava ajatella eri tavalla, sillä ympäristömme ei kestä nykyistä kulutusta saati sen kasvattamista. Meidän on alettava mitata myös sosiaalista pääomaa ja hyvinvointia. Tässä taide ja kulttuuri ovat avainasemassa. Niiden avulla voidaan lisätä osallisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä, lisätä koettua terveyttä ja parantaa elämänlaatua. Kun taide ja kulttuuri tuodaan osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, niitä voidaan hyödyntää tavoitteellisesti hyvinvoinnin edistämiseen.


Ensi vaalikaudella on aika tunnustaa luovien alojen merkitys yhteiskunnallemme ja taloudelle, nostaa luovat alat jalustalle ja tehdä niistä elinkeinopolitiikan keskeinen kehittämisalue.


Outi Alanko-Kahiluoto

Kansanedustaja (vihr.)

Creative Finlandin Luova ääni -sarjassa kirjoitukset ovat kirjoittajien omia. Haluatko yhdeksi vieraskynäilijäksi? Ole yhteydessä:


Verkostojohtaja ​Anu-Katriina Perttunen

+358 44 534 5285

anu-katriina.perttunen (a) creativefinland.fi


#luovaääni

176 views

Creative Finland

#creativefinland 

  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram
  • SoundCloud

Käynti- ja postiosoite

Creative Finland

Luovan talouden agentit ja managerit ry AGMA 

Kaikukatu 4 A

00530 Helsinki 

Verkostojohtaja, sisällöt ja hankeviestintä

Anu-Katriina Perttunen

+358 44 534 5285

anu-katriina.perttunen (a) creativefinland.fi

Viestintäkoordinaattori, hankeviestintä ja verkkosivut

Essi Niemenmaa

+358 40 0187 618

essi.niemenmaa (a) creativefinland.fi

​​Projektijohtaja, hallinto ja talous

Katariina Malmberg

+358 50 5727 283

katariina.malmberg (a) creativefinland.fi

Creative Finland -hankkeen tietosuojaseloste

© Creative Finland / AGMA