Raportti: Suomi ei tunnista aineettoman pääoman kuten patenttien, brändien ja datan merkitystä

ETLAn tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi ei tunnista riittävästi ns. aineettomien tuotannontekijöiden yhteiskunnallista merkitystä. Ohjelmistoihin, tietokantoihin ja datoihin liittyvä aineeton pääomakanta suhteessa työtunteihin on Ruotsissa peräti neljä kertaa suurempi kuin Suomessa.

Ruotsi näyttää myös saavan merkittävästi Suomea enemmän irti innovaatioista, joiden vaikutus on peräti 17-kertainen verrattuna Suomen lähellä nollaa olevaan vaikutukseen.

Suomi on jo vuosikymmeniä tehnyt enemmän aineettomia kuin aineellisia tuotannollisia investointeja, mutta markkinasektorin pääomakanta on silti edelleen voittopuolisesti aineellinen. Aineetonta pääomaa yrityksissä ovat esimerkiksi brändit, data, patentit ja ohjelmistot.

Tutkimus vertaa Suomea Ruotsiin ja Saksaan

Etlan tutkijoiden Heli Kosken, Petri Rouvisen ja Mika Pajarisen laatima ”Miltä Suomen aineeton pääomakanta näyttää Ruotsiin ja Saksaan verrattuna?”   (Etla Muistio 133) käy läpi Suomen aineetonta pääomakantaa ja vertaa sitä Ruotsin ja Saksan vastaaviin.

Suomi ja Saksa ovat tutkimuksen mukaan toistensa kaltaisia aineettoman pääoman suhteen, mutta Ruotsi onnistuu hyödyntämään näitä investointeja Suomea tehokkaammin.

“Kasvava osa Suomen kansantalouden investoinneista menee nykyisen kirjanpitomme ohi, minkä seurauksena käsityksemme talous- ja tuottavuuskasvusta on vääristynyt, emmekä tunnista lainkaan riittävästi aineettomien tuotannontekijöiden yhteiskunnallista merkitystä”, toteaa Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.

Osa laajaa aineettomien tuotannontekijöiden tutkimushanketta

Nyt julkaistut Etla-tutkimukset ovat osa Business Finlandin rahoittamaa laajaa InChange-tutkimushanketta, joka etsii keinoja edistää aineettomista tuotannontekijöistä saatavia hyötyjä.

”Aineettomat tuotannontekijät uudistumisen ajureina – Yritysdynamiikalla tietoyhteiskunnan seuraavaan vaiheeseen” (InChange) -hanke täydentää myös tietämystä aineettomien tuotannontekijöiden synnystä, kertymisestä, hyödyntämisestä ja vaikutuksista.

Hankkeen toinen samaan aikaan julkaistu muistio ”Suomen tulevan kasvun avain: Aineettoman pääoman ymmärtäminen kokonaisuutena”  (ETLA Muistio 134) syventyy käsitteellisestä näkökulmasta aineettoman pääoman ominaisuuksiin.

Koski, Heli – Pajarinen, Mika – Rouvinen, Petri: Miltä Suomen aineeton pääomakanta näyttää Ruotsiin ja Saksaan verrattuna? (Etla Muistio 133)

‍

Creative Finland toimii strategisessa yhteistyössä Business Finlandin sekä työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

‍