Innovaatioekosysteemit syynissä: Innovaatioita syntyy, mutta ekosysteemien vaikutusten arviointiin tarvitaan pitkäjänteistä seurantaa

Tommi RantaInnovaatioekosysteemit syynissä: Innovaatioita syntyy, mutta ekosysteemien vaikutusten arviointiin tarvitaan pitkäjänteistä seurantaa
Tommi RantaInnovaatioekosysteemit syynissä: Innovaatioita syntyy, mutta ekosysteemien vaikutusten arviointiin tarvitaan pitkäjänteistä seurantaa

Innova-hankkeen vastuullinen johtaja Tommi Ranta Kuva: Anssi Kumpula

Tuore selvitys kertoo, että innovaatioekosysteemit tuottavat parempaa kasvua, mutta milloin ja minkälaista? Ekosysteemejä tukevan politiikan vaikutusten kohdistumista on selvitettävä, mutta monimutkaisten ekosysteemien yhteiskunnallisen vaikuttavuuden  mittaaminen on haastavaa.

Innovaatioita pidetään merkittävimpänä keinona nostaa tuottavuutta ja tukea talouden kasvua ja siten lisätä kansalaisten hyvinvointia. Innovaatiopolitiikka on viime vuosikymmeninä laajentunut, ja politiikkatoimia on alettu kohdistaa yhä suoremmin innovaatioekosysteemeihin.
MDI ja Etla tekivät Valtioneuvoston kanslian tilauksesta selvityksen innovaatioekosysteemien vaikuttavuuden arvioinnista ja indikaattoreista.

Ulos lokeroista ja innovoimaan yhdessä

Innovaatioekosysteemit, kasvun luomisen edellytyksenä pidetyt yhteistyöklusterit, ovat yleensä yritysten, julkisen hallinnon ja tieteellisten tutkimuslaitosten kolminaisuuksia tai moninaisuuksia, joissa tavoitellaan potkua innovointiin jakamalla tietoa yli organisaatiorajojen.
Avoimen innovaatioprosessin ajatus on, että kaikki uutta luova viisaus ei ole yhden yrityksen seinien sisällä. Nykymaailmassa on pakko avautua, koska tieto, teknologia ja markkinatilanne kaikki muuttuvat niin nopeasti. Ekosysteemin määritelmään kuuluu myös keskinäinen riippuvuus ja yhteinen tavoite.

Ekosysteemeillä halutaan ratkoa isoja haasteita

Innovaatioekosysteemihankkeille ohjataan julkista rahoitusta monesta suunnasta ja niihin kohdistetaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla paljon odotuksia. Laajat, monialaiset haasteet eivät ratkea yhden tieteenalan asiantuntemuksella tai yhden teollisuudenalan teknologialla. Tarvitaan kaikkien tahojen parasta osaamista.

Tommi Ranta MDI:ltä on analysoinut työryhmänsä kanssa ekosysteemejä Innova-selvityksessä.
Yrityksille innovaatioekosysteemit ovat tärkeitä ja niiden puitteissa tehtävä yhteistyö saattaa tuottaa yhden yrityksen tasolla kaupallistettavia innovaatioita, patentteja ja julkaisuja. Vaikuttavuutta ei kuitenkaan voida aukottomasti todentaa.
“Ekosysteemit ja niihin kytkeytyvä innovaatiopolitiikka pyrkivät ratkomaan isoja yhteiskunnallisia haasteita. Ratkaisut edellyttävät systeemistä lähestymistapaa ja eri alojen panosten ja toimintojen koordinointia. Siksi vaikuttavuuden todentamisen aikajänne venyy”, pohtii selvityshankkeen vastuullinen johtaja Tommi Ranta.

Parempaa kasvua innovaatioyhteistyöllä

Selvityksessä on kuvattu kolmen erilaisen innovaatioekosysteemin toimintaa tapaustutkimuksina ja tehty sekä tilastollista että laadullista analyysiä. Sen pohjalta on muodostunut näkemys yksityisten ja julkisten tahojen kumppanuusmalleista ja siitä, millaisia ekosysteemisopimuksia tarvitaan eri toimijoiden välille, jotta toiminta olisi vaikuttavaa.
On viitteitä siitä, että innovaatioyhteistyö näyttäisi tuottavan parempaa kasvua. Tilastoitua aineistoa on kuitenkin ohuelti, eikä siitä pystytty saamaan esiin syy-seuraussuhteita.

Innovaatioklusteriin isot edellä

Ketkä sitten pääsevät mukaan näihin haluttuihin ison rahan innovaatioekosysteemeihin? Yleensä isot toimijat, joilla on tutkimus- ja kehitysresursseja ja valmiiksi jalansijaa. Innova-selvityksen mukaan julkiseen rahoitukseen liittyy riskejä markkinahäiriöistä, jos tuet ohjautuvat yhä harvemmille toimijoille ja vääristävät kilpailua.
Innovaatiokentän monien rahoittajien olisi hyvä toimia yhdessä muodostaakseen kokonaiskuvaa ekosysteemien vaikutuksista ja niiden mittaamisesta, selvityksessä suositetaan.

Luovien alojen omia innovaatioita tai välillinen rooli fasilitoijana

Luovilla aloilla on innovaatioekosysteemeihin kaksi tulokulmaa:
Mitä omia innovaatioita pystytään tuottamaan? Tommi Ranta näkee tässä laajasti mahdollisuuksia. Luovilla aloilla luodaan paljon lisäarvoa ja luovassa taloudessa liikkuu isoja pääomia.
“Ekosysteemin kaltainen toiminta on varmasti hyvin tervetullutta”, Ranta sanoo.
Toinen tulokulma on ristipölytys, eli se, mitä uutta luovat alat voivat tuoda muille aloille.
“Analogiaa voisi hakea vaikkapa IT-alan kehityksestä. Esimerkiksi teollisuuden automaatio tehosti prosesseja ja tuotantoa. Samaan aikaan IT-ala kasvoi ja kehittyi itsenäisenä toimialana”, Tommi Ranta huomauttaa.
Ristipölytystä voisi olla esimerkiksi valmistavan teollisuuden kanssa suunnittelu, pelillistäminen, visualisointi ja mallintaminen.

Isoihin haasteisiin keskittyvät hankkeet, välineet ja maali eivät saa vaihtua koko ajan

Tommi Ranta pitää tärkeimpänä, että ekosysteemien kehittämistä ja niissä tehtävää työtä voitaisiin tutkia pitkäjänteisesti, esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden jaksoissa, koska vaikutukset nousevat esiin hyvin pitkän ajan kuluessa. Poliittisen päätöksenteon aikajänne ei tahdo sopia tähän mittakaavaan.
“Tähtäys olisi käännettävä pidemmälle tulevaisuuteen. Vakaan, uutta luovan vuorovaikutuksen aikaansaaminen edellyttää pitkäjänteistä otetta innovaatiopolitiikan instrumentteihin ja rahoitukseen – innovaatiopolitiikan isojen tavoitteiden pitäisi olla voimassa pitkäjänteisesti”, Ranta toteaa.

Vaikuttavuusarviointia on kehitettävä, jotta julkiset varat eivät tuhlaannu

Merkityksen ja vaikutusten mittarointi on vasta kehittymässä, ja kehittäjien tarvitsema tieto on monen mutkan takana. Innova-selvitys antaa suosituksia innovaatiopolitiikkaan – aika suoriakin.
Niissä korostetaan juuri innovaatiopolitiikan pitkäjänteisyyttä ja TKI-rahoittajien välisen yhteistyön merkitystä.

Erityisesti huomiota tulisi kiinnittää siihen, kuinka paljon organisaatioiden välinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioyhteistyö lisääntyy ja kuinka paljon se synnyttää yhteiskuntaa hyödyttäviä innovaatioita. Ekosysteemejä tukevan innovaatiopolitiikan merkitystä on voitava arvioida, ja siihen tarvitaan parempaa tietoa ja mittareita.
“Jos vaikuttavuutta halutaan tilastollisesti todentaa, pitää varmistaa että siihen kerätään monipuolista ja tarkkaa aineistoa. Tarvitaan verrokkiryhmien rakentamista ja seuraamista pitkällä aikajänteellä”, täsmentää Tommi Ranta.

Haastateltavana Innova-hankkeen vastuullinen johtaja Tommi Ranta, MDI mdi.fi

Lähteet:

Impacts and indicators of innovation ecosystems a framework for analysis

Selvitys: Ekosysteemeihin osallistumisella yhteys yritysten tuloksekkaaseen innovaatiotoimintaan

Katsaus: Ekosysteemit haastavat innovaatiopolitiikan vaikuttavuuden arvioinnin

Klikkaamalla "Hyväksyn kaikki evästeet" hyväksyt, että evästeet tallennetaan laitteellesi parantamaan sivuston navigointia, analysoimaan sivuston käyttöä ja tehostamaan mainontaamme. Lue lisätietoja evästepolitiikastamme.