Seuraava menestys­sektori kasvaa nopeasti - Ensimmäinen selvitys Suomen createch­-alasta on julkaistu

Creative Business Finlandin selvitys Suomen createch-toimialasta on valmistunut. Createch Industry in Finland luo yleiskatsauksen alan nykytilaan, ekosysteemin rakenteeseen ja tulevaisuuden potentiaaliin.

Suomen tilannetta suhteutetaan suurimpiin createch-markkinoihin ja alan kansainväliseen kehitykseen. Euroopassa Iso-Britannia johtaa createchin kehitystä, globaalisti USA ja Kiina ovat suurimmat createch-markkinat. Suomen toimialan kokoarvio 2022 on 2 miljardia euroa, ja kasvuennuste on 10-20 %. 

Selvityksessä createch määritellään näin: Innovatiivisten teknologioiden hyödyntämistä skaalautuvan sisällön, luovien palvelujen ja tapahtumien tuotannossa. Esimerkiksi virtuaaliteknologiat, animaatiotuotanto ja xr-sisällöt ovat Suomen vahvoja createch-alueita. 

Haastattelimme kahta selvityksen laatineista asiantuntijoista, Kati Nuoraa ja Tommi Rissasta. Työssä oli mukana myös Virpi Martikainen.

Olette koonneet ensimmäisen yleiskuvan siitä, miltä Suomen createch-kenttä näyttää. Mihin tarpeeseen tämä selvitys tehtiin?

Kati Nuora: Aikaisemmissa createch-toimialaa sivuavissa projekteissa kävi ilmi, että Suomen createch-kentästä ei tiedetä, mitä on tekeillä. Createchille on myös eri maissa erilaisia määritelmiä ja rajauksia. Oli tarve määritellä Suomen createch-ala. Siitä käytiinkin paljon keskustelua, kuten mitkä toiminnot kuuluvat puhtaasti pelialaan, tai mitkä mainosalan toiminnot voisivat olla createchiä.

Selvitys kertoo, että Euroopassa createchin kehitystä johtaa Britannia, globaalisti USA ja Kiina investoivat voimakkaasti.

Kati Nuora: Britanniassa korostuvat tutkimus ja kehitys, heillä on isot tavoitteet createchille. Kiinassa kehitys tapahtuu internetjättien ja alustojen oman toiminnan sisällä. USA:ssa Silicon Valleyn teknologiayrityksillä createch on osa liiketoimintaa. Itse termi createch ei ole lyönyt maailmanlaajuisesti läpi, toimialalle ei ole vakiintunutta nimitystä eri maissa.

Tommi Rissanen: Britanniassa on päätetty ottaa etukeno ja rakentaa createchista määrätietoisesti uusi teollisuudenala julkisesti tuetuin investoinnein.
‍
Miten jäsensitte Suomen createch-kenttää?

Tommi Rissanen: Luokittelimme createch-alan ristiintaulukoimalla eri teknologia-alueet luovien alojen kolmijaon kanssa. Pidimme kriteerinä sitä, millä tavalla teknologiat auttavat synnyttämään uutta arvoa yhdistettynä luoviin aloihin. 

Kati Nuora: Halusimme mukaan taulukkoomme uusimmat ja vähän ihmeelliset ilmiöt, vakiintuneet kuten peliala jätettiin pääosin pois. Esimerkiksi mainosalan ja animaation osalta mukaan luettiin vain ne toimijat, jotka hyödyntävät innovatiivisia teknologioita.

TR: Ristiintaulukointi toimi hyvin, saimme siitä tunnistettua alueita, jotka ovat Suomessa jo vahvoja ja toisia aloja, joissa on potentiaalia kasvaa.

KN: Tekoäly on varmaankin tammikuun jälkeen mennyt niin paljon eteenpäin, että osa sen alan toimijoista puuttuu tästä rajauksesta. On taas tullut uusia toiminnan muotoja kuin sieniä sateella, kuten AI-kuvitusta ja tekoäly-mainospalveluita tarjoavia yrityksiä.

Mitkä createchin sektorit ovat vahvoja kasvajia?

Tommi Rissanen: Virtuaalimaailmojen tuottajat. Pelialan menestystä voisi hyödyntää muilla aloilla, siinä on potentiaalia. Pelillistämisestä kyllä puhutaan, mutta entä varsinainen teknologia- ja kehittämisprosessiosaaminen, pelimekaniikka – kuinka esimerkiksi käyttäjä saadaan pysymään palvelun ympäristössä.

Kati Nuora: Keskustelin muun muassa pelialan yhdistyksen Neogamesin KooPee Hiltusen kanssa, hän näkee ison potentiaalin pelialan osaamisen valuttamisessa muille aloille.

TR: Toinen vahva alue on BtoB content platforms, tässä kategoriassa on paljon kiinnostavia yrityksiä. Sisältöalustapalveluissa voisi yhdistyä monien eri alojen osaamista. 

KN: Käytän taas Britanniaa esimerkkinä: Uusia createch-yrityksiä syntyy humanistisen osaamisen pohjalta, teknologia tulee sitten vasta mukaan. Eli alalla toimivien humanistien pitäisi tuntea teknologioita sen verran, että pystyisivät hyödyntämään niitä. Siinä tarvitaan nähdäkseni apua, ehkä kiihdyttämöitä kuten Britanniassa.

Mitä voi päätellä createchin kärkimaiden kehityksestä, mihin tie vie?

Kati Nuora: Raja-aidat tulevat kaatumaan, kaikenlaiset alat ja ajattelut yhdistyvät teknologiaan – se näkyi myös muilla markkinoilla. 

Tommi Rissanen: Createch Suomessa kasvaa joka tapauksessa, keskimääräinen kasvuvauhti 17 % vuodessa on jo nyt hyvin merkittävä.

KN: Alassa on valtava potentiaali. Britanniassa tehtiin tutkimus, jonka mukaan juuri tämän alan yritykset kuolevat aika pian ideatasolle, jos ne eivät saa rahoitusta, tukea tai muuta kehikkoa, jota vasten voivat ponnistaa. Tarvitaan varhainen tunnistus, jotta hyvät idut saadaan kasvuun.
Tekoälytrendiin pohjautuen uskon, että seuraavat menestyjät syntyvät varmasti createchiin. Peliala on jo kasvanut aikuiseksi, tämä createch on vielä villi länsi. 

Tämän selvityksen tehtävä oli jäsentää ja määritellä createch Suomessa. Mitä kannattaisi selvittää seuraavaksi?

Tommi Rissanen: Toimialan jäsentäminen oli selvityksen pääasia. Meillä ei ollut mahdollisuutta vielä tässä selvityksessä tehdä yrityshaastatteluja.

Kati Nuora: Seuraavaksi olisi tarpeen verifioida alustavat löydökset yritysten kanssa –  tunnistavatko he itsensä tästä, ovatko mielestään createchiä. Mitkä ovat heidän mielestään alan näkymiä ja kehitystarpeita? Tällainen käytännön tutkimus varmasti kannattaisi tehdä.

TR: Kyllä, Suomessa eri sidosryhmien kesken. Saisimme selkeämmän kuvan alasta ja mahdollisista alueista, joihin pitäisi panostaa.

Minkälaisia muita kysymyksiä tai havaintoja createch-selvitys nosti esiin? Onko esimerkiksi lainsäädäntö ajan tasalla, entä alan koulutus?

Kati Nuora: Britanniassa on syntynyt korkeakoulujen yhteyteen klustereita, kiihdyttämöjä, se tuntui vievän tätä toimialaa eteenpäin. Createch-koulutukseen ehkä sopisi parhaiten lab-tyyppinen toiminta, teknologioiden kokeilu joissain yrityksissä ja oppilaitoksissa. Alan kehitys on niin nopeaa, että uutta ei osaa edes kuvitella, jos ei ole sisällä teknologiayrityksessä.

Uskon, että CreaDemon tapaisesta seed-rahoituksesta on hyötyä. Tarvitaan rahaa testailuun, uusien teknologioiden opettelua varten pitää olla alkukannustin. Tänä keväänä Business Finland avasi uuden createch-rahoitushaun, on kiinnostavaa nähdä, tulisiko sitä kautta uusia toimijoita.

Createch Industry in Finland -selvitys 2023

Createch-selvityksen tekivät:

KTT Tommi Rissanen on digitaalisiin ekosysteemeihin ja muun muassa monistettavien sisältöjen liiketoimintamalleihin erikoistunut konsultti. DMF Business Design, tommi (a) businesshacker.fi, +358 40 164 5364

Kati Nuora on luovaan talouteen perehtynyt konsultti, kouluttaja ja välittäjä. Creative Export Innovations, +358 50 568 9191  www.creativeexport.fi 

Virpi Martikainen on strategiakonsultti, jolla on pitkä kokemus luovien alojen kehittämisestä. DMF Business Design, virpi (a) dmfbusiness.fi, +358 50 584 6818

‍