Kasvusopimus tuo luovat alat ja julkishallinnon saman pöydän ääreen

Petra TarjanneKasvusopimus tuo luovat alat ja julkishallinnon saman pöydän ääreen
Petra TarjanneKasvusopimus tuo luovat alat ja julkishallinnon saman pöydän ääreen

Petra Tarjanne, TEM

Kun luovien alojen yritykset ja julkisen sektorin tieto ja ohjaus saadaan tiiviiseen vuoropuheluun, talouden murroksesta alkaa löytyä kasvumahdollisuuksia. Tätä tekee Kasvusopimus, uusi yhteistyömalli.

Kasvusopimus on uudenlainen elinkeinoelämän ja julkisen sektorin yhteistyömalli, jolla tuetaan dialogin kautta syntyvää nopeaa uudistumista. Luovilla aloilla sitä lähdetään ensimmäisenä toteuttamaan av-alalla. Kasvusopimuksen taustalla on työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kehitetty Kasvuportfolio-toimintamalli, joka tunnistaa ja jatkojalostaa Suomelle lupaavia kasvumahdollisuuksia. Tiivis yhteistyö yksityisen ja julkisen sektorin välillä auttaa löytämään oikeita askelia talouden murroksessa kasvun edistämiseen. Toimintamallin yhtenä esikuvana on käytetty Ison-Britannian alakohtaisten sopimusten esimerkkiä ja kokemuksia.

Petra Tarjanne, sinä vastaat työ- ja elinkeinoministeriössä luovan talouden kehittämisestä. Miksi kasvusopimus uutena yhteistyömallina on tärkeä luoville aloille?

- Kun hahmotamme talouden isompaa kuvaa, voimme tunnistaa paremmin murroksen, mm. digitalisaation tai vihreän siirtymän vaikutuksia yritystasolla. Kasvusopimus on tapa valita yhdessä niitä pieniä askelia, joiden avulla voimme parantaa yritysten mahdollisuuksia uudistua oikeaan suuntaan murroksen keskellä. Otamme käyttöön ikään kuin suurennetun kuvan ja yksityiskohtaisemman reitin tiekartan kriittisiin kohtiin.

Mitä kaikkea luovan talouden kasvun edistäminen käytännössä tarkoittaa?

- Kasvulla emme tarkoita vain taloudellista kasvua. Tavoitteena on myös laadullinen kasvu, jossa keskeistä ovat toimivat markkinat sekä siirtymä kohti yritysten kestävämpää toimintaa. Samalla pitää huolehtia yritysten uudistumisesta ja tasapainoisesta ekosysteemien kehittymisestä. Pitää huolehtia osaavasta työvoimasta ja työllisyydestä, koska kasvavat yritykset asettuvat sinne missä osaajat ovat. Tämän onnistumiseksi toimenpiteiden pitää olla oikeassa järjestyksessä ja oikein ajoitettuja. Suuri murros on myös mahdollisuus!

Viittasit aiemmin tiekarttaan. Mikä se on?

- Jo ennen kasvusopimusta on otettu tärkeitä yhteisiä askelia luovan talouden kehittämisessä. Ensin käynnistyi vuoden 2019 lopussa työ luovan talouden tiekartan valmistelulla työpajoissa, joihin osallistui laajasti luovien alojen kehittäjiä ja toimijoita eri puolilta Suomea. Työpajatyöskentelystä valikoitui joukko luovaa taloutta edistäviä toimenpiteitä, joita on lähdetty toteuttamaan vaiheittain.

Minkälaista tietoa luovien alojen kehitystarpeista on kerätty?

- Business Finland on yhdessä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa laatinut luovien alojen alakohtaisia selvitystöitä, joista ensimmäisenä käynnistyi av-alan tiekartan laatiminen. Tätä ovat seuranneet mm. tapahtuma-alaan, tekstiili- ja muotialaan, luovien alojen mittarointiin tai luovien alojen kestävyyshyötyihin liittyvät selvitykset. Kaikissa on kuultu erittäin laajasti toimijakentän ajatuksia ja mielipiteitä.

- Yksi keskeinen uudistumisen suunnannäyttäjä oli syksyllä 2021 pidetty pyöreän pöydän tapaamisten sarja, jossa valtiosihteeri Jukka Ihanuksen johdolla pohdittiin monistettavien luovien alojen sisältöjen kansainvälistymisen mahdollisuuksia ja edellytyksiä. On tärkeää nähdä kokonaisuuksia, kuten musiikin ja av-sisältöjen tai kirjallisuuden jakelun siirtymistä alustoille sekä sen aiheuttamia muutoksia yritysten toimintaan. Samalla pitää päästä pois jakelukanavien tai sisällön muotojen kautta rakentuneista siiloista.

Huhtikuussa järjestettiin ensimmäinen av-alaa koskeva kasvusopimus-tilaisuus. Mitä siinä tapahtui?

-Tilaisuuksissa lähdetään tunnistamaan keskeisiä muutoksen pullonkauloja ja tapoja vaikuttaa niiden purkamiseen. Tämän pohjalta laaditaan sellainen työnjako, jossa sekä julkisen että yksityisen sektorin tehtävät ja roolit sekä tavoitteet on kuvattu selkeästi. Sovitaan myös toteutusjärjestyksestä, mitä on tehtävä ensin. Työn on käynnistänyt opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ja sitä vetävät nyt Suomen elokuvasäätiö ja Business Finland yhdessä Apfi ry:n ja Film Tampereen kanssa. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille asiasta kiinnostuneille.

Mitä tämä uusi yhteistyömalli voi antaa luovan alan yritykselle?

- Viimeiset vuodet ovat osoittaneet meille sen, että maailma muuttuu nopeasti. Meillä pitää olla tietoa, osaamista ja toimintatapoja hyödyntää ketterästi murroksen mahdollisuuksia. Monet globaalit ilmiöt ovat tehneet yritysten toimintaympäristöstä monimutkaisen ja vaikeasti hahmotettavan. Tarvitaan yritysten ja julkisen sektorin tiivistä yhteistyötä, jotta kuvaa muutostarpeesta ja sen yksityiskohtaisesta toteuttamisesta saadaan luotua riittävän nopeasti. Vain siten voimme ylläpitää toimivaa ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa.

Luovien alojen kasvusopimus: www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/ohjelmat/luovien-alojen-kasvusopimus

Kasvusopimuksen yhtenä esikuvana on käytetty Ison-Britannian luovien alojen alakohtaisten sopimusten esimerkkiä ja kokemuksia.

Sector Deals: https://assets.publishing.service.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/695097/creative-industries-sector-deal-print.pdf

Klikkaamalla "Hyväksyn kaikki evästeet" hyväksyt, että evästeet tallennetaan laitteellesi parantamaan sivuston navigointia, analysoimaan sivuston käyttöä ja tehostamaan mainontaamme. Lue lisätietoja evästepolitiikastamme.