Tulevaisuuden tekstiilimateriaalit tulevat Suomesta – 5 kuituinnovaatiota ja niiden taloudellinen merkitys

Maailman muotiteollisuus elää innovaatioista, mutta mikä todella on muuttunut viimeisten vuosien aikana? Harvard Business Review kirjoitti hiljattain, että viimeisen 25 vuoden aikana muotiteollisuudessa tehdyillä keksinnöillä ja teknologisilla harppauksilla on ollut yllättävän vähän vaikutusta muodin ympäristövaikutuksiin. Päinvastoin: pelkästään paitojen ja kenkien tuotanto on 25 vuodessa kaksinkertaistunut. Samalla ajanjaksolla ylituotanto on kasvanut ja 75 prosenttia edellä mainitusta tuotannosta päätyy suoraan kaatopaikkajätteeksi.

Onko mikään muuttunut, kun puhutaan materiaali-innovaatioista vuonna 2022?

Suomalaisittain vastaus on lupaava. Jyväskyläisen kuituinnovaatioistaan tunnetun Spinnnovan perustaja ja toimitusjohtaja Janne Poranen on puhunut yksinkertaisesta muutoksesta liiketoiminnassa: ennen piti myydä Suomesta maailmalle, nykyään maailman merkittävimmät muotialan yritykset jonottavat Suomeen solmimaan sopimuksia.

Kyse on suomalaisten kuituinnovaatioiden vetovoimasta, jolla on merkittäviä vaikutuksia suomalaiseen talouteen laajemminkin.

Creative Finland esittelee viisi merkittävintä startupia, joita yhdistää innovaatiot tekstiilituotannon arvoketjun alkupäässä.

‍

Spinnova – pioneerimme maailmalla

‍

‍

Vuonna 2014 perustettu Spinnova on suomalaisten kuituinnovaatioiden suunnannäyttäjä. VTT:n tutkimusprojektista kasvuyritykseksi spinnattu yhtiö on uuden ajan tekstiiliyhtiöstä ensimmäinen, joka on listattu pörssiin.

Suurelle yleisölle Spinnova on tuttu siitä, että sen materiaalista valmistettuja tuotteita on jo kaupoissa. Paljon julkisuutta saaneet sopimukset Marimekon, The North Facen, H&M Groupin ja Adidaksen kaltaisten toimijoiden kanssa ovat vahva signaali merkki siitä, miten paljon suomalaiset kuituinnovaatiot kiinnostavat suuria tekstiilialan yrityksiä. Adidas-kollaboraatio Terrex HS1 -huppari tuli myyntiin helmikuussa 2021, seuraavana on vuorossa H&M Groupiin kuuluvan Arketin klassikkopaita.

Yrityksen samannimisen Spinnova-nimisen kuidun valmistuksessa käytetään pääosin FSC-sertifioitua puusellua, mutta raaka-aineena voidaan hyödyntää myös selluloosaa sisältävää tekstiilijäte tai vehnän tai ohran oljen kaltaisia maatalousjätteitä. Spinnova onkin palkittu maailmalla useilla innovaatiopalkinnoilla.

Johtava teema on, että Spinnovan prosessissa uutta tekstiiliä valmistetaan – kuidun raaka-aineesta huolimatta – ilman haitallisia kemikaaleja.

Vastuullisuus on paitsi tekoja, myös lukuja: Spinnova-kuidun valmistuksessa käytetään noin sadasosa puuvillaisen t-paidan vesimäärästä. Toinen merkittävä numeraali on, että vuonna 2021 Spinnova keräsi listautumisannissaan noin 115 miljoonan euron rahoituksen. Jos raha puhuisi, investoinnin suuruus osaltaan kertoo sijoittajien innostuksesta tekstiiliteollisuuden muutoksen potentiaaliin.

Yrityksenä Spinnovan erityisyyttä korostaa, että kaikki sen kuituinnovaatiot eivät ole yhdessä tai kahdessakaan korissa. Edellä mainittujen raaka-aineiden lisäksi uutta kuitua voidaan valmistaan myös jätenahasta. Lupaavaa on myös se, että viimeksi mainitussa vaihtoehtoisessakin raaka-aineessa on edetty tuotantoon asti.

Nahkakuiduissa Spinnova on ottanut jo konkreettisia askelia jalkinevalmistaja Eccon sisaryhtiö KT Tradingin kanssa perustetun kanssa yhteisyritys Respinin osalta – tuotantopilotti alkoi joulukuussa 2021 Jyväskylässä. Brasilialaisen metsäjätti Suzanon kanssa Spinnovalla on yhteisyritys Woodspin. Eli innovaatioiden lisäksi Spinnovalla on toinenkin strateginen vahvuus: vahva yhteistyöverkosto ja yhteistä liiketoiminnan kehitystä kansainvälisesti.

Spinnovagroup.com

‍

Metsä Spring on metsäteollisuuden vastaus

‍

Metsä Groupin tutkimusprojektit ja investoinnit tekstiilikuitujen osa-alueella ovat vahva signaali siitä, että tekstiiliteollisuuden kehittämiseen uskotaan tekstiilialan ulkopuolella. Muiden teollisuudenalojen osallistumista nimenomaan tarvitaan, jotta suurempi systeeminen muutos olisi mahdollinen. Lupaavaa on, että juuri suomalaiset metsäyhtiöt uskovat muutoksen taloudellisiin mahdollisuuksiin.

Metsä Groupin innovaatioyhtiöksi vuonna 2018 perustetun Metsä Springin kuitu on nimeltään Kuura. Kehitysvaiheessa oleva kuituinnovaatio valmistetaan suomalaisesta puusta. Kaikilla yhtiöillä sellun alkuperä tai alkuperämaa ei vaikuta olevan olennaisen tärkeää, mutta Metsä Spring on markkinoinnissaan nostanut vahvuudeksi sen, että Kuura on vastuullisesti valmistettu kestävien suomalaisten metsien puista. Tuote on Metsä Springin mukaan sataprosenttisesti jäljitettävää.

"Muiden teollisuudenalojen osallistumista nimenomaan tarvitaan, jotta suurempi systeeminen muutos olisi mahdollinen."

Myös Metsä Springissä on vahva kansainvälisen liiketoiminnan ulottuvuus sisäänrakennettuna, sillä yritys on Metsä Groupin ja japanilaisen Itochun yhdessä perustama.

Aasian markkina ja Japani erityisesti on kiinnostava kuluttajakäyttäytymisen testimarkkina uusien kuitujen tuotteille. Kuuran demovaiheen tuotteita on ollut myynnissä nimenomaan Japanissa jo loppuvuodesta 2021.

Hienointa Metsä Groupin tulossa kuituinnovaatioiden kentälle on, että se tuo uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia akateemisesta maailmasta ponnistaville startupeille. Jo Metsä Springin perustamisen aikaan vuonna 2018 viesti oli, että Metsä Group haluaa olla kehittämässä uutta suomalaisesta metsästä alkavissa jalostusarvoketjuissa ja kehittämiseen kuuluvat myös erilaiset palveluliiketoiminnan konseptit.

‍

Kaikkien alan suomalaisten yritysten kansainvälisiä bisnesmahdollisuuksia helpottaa, että suomalaiset yritykset tekevät yhteistyötä keskenään kilpailun sijaan. Metsä Springillä onkin jo yhteistyötä muun muassa Infinited Fiber Companyn kanssa.

Infinited Fiber Company ja ikuisuuskysymys

‍

Kiertotalous oli pitkään buzz word, jota oli helppo viljellä hashtäginä somessa, mutta vaikea käyttää järkevästi lauseessa. Infited Fiber Companyt kasvattaa paitsi liiketoimintaansa myös lisää ymmärrystä kiertotalouden mahdollisuuksista.

Nimensä mukaisesti Infinited Fiber Company pyrkii tekemään kuidustaan ikuista. Infinna-nimistä kuitua luodaan yhtiön omalla selluloosakarbamaattimenetelmällä tekstiilijätteestä. Maallikkokielellä siis vanha vaate muuttuu kuiduksi ja raaka-aineeksi uudelle vaatteelle. Siitä kertoo kiertotalouden termi suljettu kierto. Infinnaa voidaan valmistaa myös muista selluloosapitoisista materiaaleista, kuten kierrätyskartongista ja -paperista tai maatalousjätteistä.

Spinnovan tapaan Infinited Fiber Companylla on juuret VTT:n tutkimusprojektissa ja mahdollisuudet maailmalla. Jo 1990-luvulla alkanut tutkimustyö on synnyttänyt yrityksen, joka kiinnostaa globaalisti.

Infinited Fiber Companyn sopimuksista suurinta huomiota ovat herättäneet yhteistyö verkkokauppa Zalandon sekä yhteys muun muassa Zaran taustalla olevan holding-yhtiö Inditexiin.

Zalando on yhdessä H&M Groupin, Adidaksen ja Bestsellerin kanssa mukana sijoittajana Infinited Fiber Companyssa. Saksalainen verkkokauppayhtiö on tiedottanut, että investointi liittyy Zalandon vastuullisuustavoitteeseen pidentää yli 50 miljoonan muotituotteen elinkaarta vuoteen 2023 mennessä. Pörssikielellä kyse on vastuullisuuden tavoitteista, joiden konkreettinen seuraus nähdään siis ihan muutaman vuoden kuluttua.

"Tavoitteena on, että vuonna 2040 jokaisella maailman ihmisellä olisi emotionaalinen suhde Infinnaan."

Keväällä 2022 julkistettiin yhtiön uusin sijoitus. Inditex osallistuu Infited Fiber Companyn kehitykseen 100 miljoonan euron investoinnilla.

Suuret sijoittajanimet ovat vahva viesti, mutta ehkä vielä vahvempi kaiku on tunnepuolella. Infinnaa kuvataan uudeksi materiaaliksi, joka on kuin puuvilla, mutta vastuullinen. Infinited Fiber Companyn perustajiin kuuluva toimitusjohtaja Petri Alava on sanonut, että tavoitteena on, että vuonna 2040 ”jokaisella maailman ihmisellä olisi emotionaalinen suhde” Infinnaan. (YK:n ennusteen mukaan vuonna 2040 maailmassa on 9 198 847 382 ihmistä.)

‍

Tutkimus vie Ioncellin vastuullisuuden etujoukkoihin

‍

Suomessa on muotiteollisuuden näkökulmasta poikkeuksellisen vahvaa luovaa osaamista Aalto-yliopistosta ponnistavien, palkittujen nuorten suunnittelijoiden muodossa. Toisaalta, maamme vahvimmat kasvuyhtiöt ovat pitkään luottaneet suomalaisen insinööritaidon voimaan.

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisprojektista syntynyt Ioncell nousi kansalliseen tietoisuuteen yhdistämällä nämä kaksi vahvuutta. Aalto-yliopiston opiskelijat Emma Saarnio ja Helmi Liikanen loivat Jenni Haukion puvun vuoden 2018 itsenäisyyspäivän vastaanotolle Ioncell-F-teknologialla valmistetusta kankaasta.

Ioncellin prosessi muistuttaa yleisellä tasolla edellä mainittuja: uutta kuitua luodaan tekstiileistä, selluloosasta tai jopa sanomalehdistä. Ioncellin erottaa muista se, että prosessissa käytetään ionisia nesteitä, jotka itsessään voidaan uusiokäyttää. Kaikin huipuksi kangas on biohajoavaa, mikä entisestään lisää tuotteen vastuullisuutta.

‍

‍

Jättiläisen panostus: Bio2™Textile

‍

Energiayhtiö Fortumin julkaistua tiedon Bio2™Textile -kuidustaan, moni kulmakarva kohosi. Miksi energiayhtiö investoi tekstiilikuituun?

Fortumin viestinnän mukaan kiertotalouteen panostaminen on kuitenkin täysin looginen osuus yhtiön suuressa tiekartassa matkalla vastuullisempaan tulevaisuuteen. Fortum pyrkii käyttämään maatalouden ylijäämää tuottaakseen kestäviä materiaaleja, jotka voivat korvata nykyisiä ympäristöä kuormittavia materiaaleja.

Bio2™Textile -kuitu hyödyntää raaka-aineenaan olkea tai tarkemmin oljesta fraktioitua eli erotettua selluloosaa. Yleensä maataloudesta yli jäänyt olki heitetään pois tai poltetaan. Oljen polttaminen onkin yksi merkittävistä ilmakehää saastuttavista asioista maailmassa. Fortumin jatkojalostuksessa olkimateriaali kehrätään tekstiilikuiduksi, josta tehty kangas tuntuu ja näyttää puuvillalta.

Bio2™Textilen globaali debyytti nähtiin Suomen muotisuunnittelijoiden etujoukkoon kuuluvan Rolf Ekrothin The Reset -mallistossa alkuvuodesta 2021. Mallisto esiteltiin virtuaalisesti myös maailman johtaviin miesten muotitapahtumiin kuuluvan Firenzen Pitti Uomo -messujen virallisessa ohjelmassa.

‍