Elämyslääkkeitä kehittämässä

Sote-alalla on herännyt kiinnostus virtuaalisovelluksiin. Maailmanlaajuisen koronaepidemian vaikutus näkyy sosiaali- ja terveysalan kasvaneena kiinnostuksena virtuaalisiin sovelluksiin, joita käytetään potilaiden ja asiakkaiden hoidossa tai ohjauksessa.

Kuin tilauksesta ajankohtaan sopien Virtuaalinen elämyslääke -hanke kasvattaa sote-alan henkilöstön ymmärrystä luovien alojen ja virtuaalisuuden hyödyntämisessä asiakaskokemusten ja elämysten kehittämiseksi. Tampereen ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa osatoteuttajina ovat Metropolian, Turun ja Oulun ammattikorkeakoulut.


Hankkeessa Metropolia Ammattikorkeakoulu tutkii ja kehittää virtuaalisia elämyksiä, joiden kohderyhmänä ovat Helsingin Uuden lastensairaalan lapsipotilaat. Metropolian projektipäällikkö Anitta Pankkonen-Rentola kertoo, että Metropoliassa keskitytään lasten ja nuorten virtuaalisovelluksiin, koska heidän kanssaan on helppoa kokeilla innovatiivisia tapoja toimia. Lisäksi ammattikorkeassa on hyvä 3D- ja animaatioalan osaaminen.


Uneksimo ja Umpula avuksi Uuden lastensairaalan potilaille


Sairaalassa lapset joutuvat toisinaan olemaan eristyksissä muista lapsista, joten tilanteeseen haluttiin kehittää innostava ja virkistävä virtuaalisovellus. Tiimiin kuului sairaanhoidon ja animoinnin asiantuntijoita ja opiskelijoita tieto- ja viestintätekniikasta sekä 3D-animoinnista ja visualisoinnista. Uuden lastensairaalan johto osallistui hankkeen kehittelyyn ja ideointiin.

Toiveena oli saada vanhempia mukaan ideoimaan, mutta yksityisyydensuoja rajoitti tiedonkeräystä, Pankkonen-Rentola huomauttaa. ”Siksi lähdimme haastattelemaan henkilökuntaa ja hyödynsimme myös Metropolian opettajien omia lapsia.” Testausvaiheessa päästiin Uuden lastensairaalan leikkihuoneeseen seuraamaan lapsia sovelluksen parissa, vaikka heistä ei voitukaan kerätä tarkkaa tietoa.


Ensimmäinen lisätyn todellisuuden (AR, Augmented Reality) peli Uneksimo on ollut nyt vuoden käytössä ja sitä jatkokehitetään edelleen. AR-peliä pelataan tablettitietokoneella, koska lapsille lisätty todellisuus sopii paremmin kuin päähän laitettavat virtuaalilasit.

Pelin maisemat noudattavat lastensairaalan neljää ylintä kerrosta: Vuori, Taika, Avaruus ja Tähti. Pelaajan tehtävänä on etsiä aarteita ilmassa leijuvilta saarilta, Pankkonen-Rentola kertoo. ”Laitetta liikuttamalla lapsi löytää erilaisia yllätyksiä huoneestaan. Esiin nousee hauskoja hahmoja, joita kutsutaan tarroiksi. Niitä voi lahjoittaa viereisen huoneen kavereille.” Myös pelaajan oma, anonyymi avatar säilyy, jos lapsi palaa myöhemmin sairaalaan.


Pankkonen-Rentolan mukaan tiimin työskentely on ollut todella tehokasta. ”Projektin mielekäs ja käytännöllinen fokus on motivoinut sekä opettajia että opiskelijoita.” Hanke jatkuu ja sen seuraavassa vaiheessa tutkitaan vaikuttavuutta.


Virtuaalisilla elämyksillä hälvennetään pelkoja


Metropoliassa on kehitteillä jo toinen peli, Umpula. Ajatus lähti sairaanhoitajilta, joiden haasteena oli, ettei lapsia ollut mahdollista tutustuttaa toimenpiteisiin ennen sairaalaan saapumista.

”Pelin avulla lapset voivat vaihtaa roolia lääkäriksi tai sairaanhoitajaksi ja tutustua toimenpiteisiin.” 20-henkinen opiskelijaryhmä lähti ideoimaan hahmoja ja perehtymään lasten pelkojen hälventämiseen. Lisäksi kokenut lasten sairaanhoidon lehtori Anne Tammivuori kertoi lasten yleisimmistä peloista.

Umpulan hahmot ovat sukupuoli- ja kulttuurineutraaleja. Pelissä on tehtäviä, joissa etsitään hoitotarvikkeita ja tehdään toimenpiteitä. Lastensairaalan henkilökunta on päässyt myös kommentoimaan peliä. Molemmat pelit esitellään Sairaanhoitajapäivillä syksyllä.


Virtuaalisovelluksia hyödyntävä koulutusmalli


Hankkeen toinen tavoite on rakentaa virtuaalisovelluksia hyödyntävää koulutusmallia sote-alan ammattilaisille. Pilotti alkaa ensi syksynä sote- ja media-alan opiskelijoille ylemmissä ammattikorkeakouluohjelmissa. ”Tarkoituksena on perehdyttää opiskelijat virtuaalisovelluksiin, tilaajana toimimiseen sekä hyödyntämään VR/AR-menetelmiä, jotka ovat ympäri maailmaa kiinnostavia juuri nyt.”


Tarkoituksena on laatia virtuaalisovelluksia, joissa kehitetään potilaan ohjausta. Koulutusmallia on jo testattu työpajassa, jossa oli noin 30 osallistujaa. Työpajassa pohdittiin potilaan tai asiakkaan ohjausta digitaalisilla, luovilla ja virtuaalisilla menetelmillä.


Pankkonen-Rentola mainitsee, että pelialan yritykset ja koodarit eivät ole juuri innostuneet edellisen kaltaisista hyötypeleistä. ”Entertainment-peleissä pyörivät suuremmat rahat ja alalla koetaan, etteivät hyötypelit ole oikeaa peliteollisuutta.” Kilpailu on kuitenkin kovaa, joten yritysten olisi mahdollista erikoistua hyötypelien tuottamiseen ja tehdä niistäkin kansainvälisiä hittejä, joita eri maiden sote-toimijat hankkisivat.

Virtuaalinen elämyslääke -hanketta rahoittaa Hämeen ELY-keskus. TAMKin koordinoimassa hankkeessa osatoteuttajina ovat Metropolian, Turun ja Oulun ammattikorkeakoulut.

Kotisivut: https://projects.tuni.fi/virtu/


Tavoitteet:

· Lisätä luovan alan ja sote-alan toimialojen ja toimintatapojen välistä yhteistyötä

· Edistää uusien teknologioiden ja elämysreseptien tuotteistamista ja kaupallistamista

· Kehittää monialainen koulutusmalli osaamisen yhdistämiseksi

· Levittää elämysreseptin toimintamallia valtakunnallisesti

0 views

Creative Finland

#creativefinland 

  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram
  • SoundCloud

Käynti- ja postiosoite

Creative Finland

Luovan talouden agentit ja managerit ry AGMA 

Kaikukatu 4 A

00530 Helsinki 

Verkostojohtaja, sisällöt ja hankeviestintä

Anu-Katriina Perttunen

+358 44 534 5285

anu-katriina.perttunen (a) creativefinland.fi

Viestintäkoordinaattori, hankeviestintä ja verkkosivut

Vappu Tainio

+358 400 187 618

vappu.tainio (a) creativefinland.fi

​​Projektijohtaja (1.1.2020 alkaen), hallinto ja talous

Katariina Malmberg

+358 50 5727 283

katariina.malmberg (a) creativefinland.fi

Creative Finland -hankkeen tietosuojaseloste

© Creative Finland / AGMA