“Peliala kaipaa lisää diversiteettiä ja vähemmän sääntelyä”, sanoo Britanniasta Suomeen muuttanut James Cramer

Suomen pelialasta, sen mahdollisuuksia ja sen haasteista on kirjoitettu paljon. Mutta mitä asiasta ajattelee Britanniasta Suomeen muuttanut James Cramer, joka on yksi maamme harvoista ulkomaalaisista pelialan startup-yrittäjistä. Tai oli.

Viime vuonna konkurssiin menneen Skunkworksin nousu oli lähes yhtä nopea kuin sen tuho. Yhtiö saavutti 50 miljoonan euron arvostuksen jo reilu vuosi perustamisensa jälkeen. Parhaimmillaan yritys työllisti 34 ihmistä huhtikuussa 2022. Se on paljon alan startupille. Viime vuoden joulukuussa yritys jätti konkurssihakemuksen. Mitä oikein tapahtui ja mitä peliala tai parhaimmassa tapauksessa jopa Suomi voi tästä oppia?

“Venture Capital -sijoittajien rahahanat menivät kiinni nopeasti keväällä 2022 ja tämä kosketti myös meitä”, Cramer sanoo nyt muutama kuukausi konkurssin jälkeen. “Yhtäkkiä olimme tilanteessa, missä meillä oli rahoitusta vain viideksi kuukaudeksi eteenpäin.” Cramer uskoo, että Skunkworks olisi edelleen toiminnassa, ellei hänen “käsiään olisi sidottu” yt-neuvotteluissa.

“Meidän piti vähentää nopeasti työntekijöidemme määrää yli 75 prosentilla, jotta olisimme selvinneet seuraavaan rahoituskierrokseen. Kyseessä oli siis hätätilanne. YT-lainsäädäntö Suomessa on sellainen, että nämä tilanteet nähdään neuvottelutilanteina, joiden aikana yrityksen operatiivinen johto ei saa tehdä merkittäviä liikkeenjohdollisia uudistuksia.”

"Startup-yritykset ovat luonteeltaan epävakaita, eikä Suomen lainsäädäntö ole seurannut perässä”

Cramer ymmärtää hyvin sen, että Suomen YT-lainsäädäntö on syntynyt suuryritysten ja pysyvien työsuhteiden maailmassa, ja pitää sitä myös sopivana siihen maailmaan. “Mutta startup-yritykset ovat luonteeltaan epävakaita, eikä Suomen lainsäädäntö ole seurannut perässä”, Cramer toteaa. Hänen mukaansa monet startup-yritykset pelkäävät palkata enemmän kuin 19 työntekijää, koska silloin ne siirtyvät yt-lainsäädännön soveltamisen piiriin.

“Voiko Suomi kutsua itseään startup-ystävälliseksi maaksi tilanteessa, missä työntekijämäärän kasvattaminen pelottaa yrityksiä ja lisää näin merkittävästi niiden riskejä?”

Cramer kehuu Suomea siitä, miten julkiset tahot kuten Business Finland tukevat startup-yrityksiä. Tässäkin hän näkee kuitenkin kehittämismahdollisuuksia. “Haimme tutkimus- ja kehitystukea, mutta edellytyksenä oli, että yrityksellä on 250 000 euroa omaa rahoitusta. Tämä sulkee monet pelialan nuoret yritykset ulos tuen piiristä”, Cramer sanoo. Hänellä on myös toinen kehitysehdotus aloittelevien pelifirmojen tukemiseen. Cramerin kotimaassa Britanniassa enkelisijoittajat voivat vähentää yrityksiin sijoittamansa varat verotuksessaan, mikäli kyseinen yritys menee konkurssiin. “Tämä on osaltaan lisännyt alkupään rahoituksen määrää startupeissa”, Cramer toteaa.

Onko Suomi sitten se pelialan luvattu maa, kuten me suomalaiset usein itse ajattelemme?

Cramerin mielestä kyllä ja ei. Hänen mielestään pelialan ympärille rakentunut ekosysteemi on hyvä - suomalaisille. “Ulkomaista työvoimaa palkataan lähinnä alemman tason tehtäviin, ei johtoon. Olen yksi harvoista ei-suomalaisista pelifirman johtajista ja perustajista, meitä taitaa olla kolme”, Cramer lataa. Hänen mukaansa alan johtopositioihin pitäisi kipeästi saada lisää diversiteettiä. Cramerin mukaan suuri osa alan toimijoista Suomessa on valmistunut samoista kouluista ja tulee samanlaisista taustoista.

“Pelejä tehdään globaalille yleisölle ja suomalaiset pelifirmat tarvitsisivat kipeästi ulkopuolisia näkökantoja.”

Kun tähän lisää sen, että alan työvoima on Suomessa Cramerin mukaan kalliimpaa kuin missään muualla EU:ssa, ja pelialan startupit joutuvat kilpailemaan työvoimasta korkeita palkkoja maksavien Super Cellin ja Next Gamesin kaltaisten jättiläisten kanssa, ollaan kaukana pelialan El Doradosta. Cramer kokee myös koko yritystoiminnan ympärille muodostuneet tukiverkoston pääasiassa suomalaisille suunnatuksi.

“Pelejä tehdään globaalille yleisölle ja suomalaiset pelifirmat tarvitsisivat kipeästi ulkopuolisia näkökantoja.”

“Jos et osaa suomea, on todella vaikeaa rekisteröidä uusi yritys ja ymmärtää kaikki siihen liittyvät säännöt esimerkiksi verotukseen liittyen.”

Cramerin mielestä liiketoimintaa edistävien tahojen kuten Business Finlandin pitäisi perustaa toimielin, joka tarjoaa jatkuvaa apua näiden asioiden kanssa. “Ulkomaalaisten yrittäjien saama neuvonta koostuu muutamasta sessiosta ja on suunnattu selvästi enemmän pienyrittäjille kuin kasvuyrityksille”.

‍