Muotikaupan muodonmuutos -hanke tuo maksuttomat neuvontapalvelut muotialan yrityksille

Muotikaupan muodonmuutos on Fashion Finlandin hanke, jonka missiona on tarjota muotialan yrityksille työkaluja kasvuun, kehittymiseen ja kansainvälistymiseen neuvonta- ja ohjauspalveluiden avulla. Keskustelimme hankejohtaja Karri Jalkasen kanssa hankkeen tarpeellisuudesta, sen tehtävistä sekä siitä, millaisia elementtejä muotialan kasvuun tarvitaan.

Kuva: Leena Aro


Teksti: Essi Niemenmaa Kuvat: Leena Aro ja Kaapo Kamu


Palvelupoluilla kasvua, kehitystä ja menestystä muotikaupalle Muotikaupan alalla, toive ja tarve neuvonta- ja sparrauspalveluille on tunnistettu. Fashion Finland vastaa tarpeeseen kaksivuotisella Muotikaupan muodonmuutos -hankkeella,jonka aikana luodaan maksuttomat ohjaus- ja neuvontapalvelut alalla toimiville. Niiden avulla pyritään tarjoamaan tietoa ja työkaluja, joilla muotialan yritykset pääsevät kasvamaan, tehostamaan markkinointiaan, lisäämään ymmärrystään kansainvälisestä kaupasta sekä löytämään osaavaa työvoimaa. Hanke pilotoidaan Etelä-Suomeen, mutta Fashion Finlandin toiveena on laajentaa toimintaa hankekauden jälkeen. ”Olen ollut reilut 20 vuotta muodin ja designin parissa töissä, kymmenen siitä ulkomailla. Muutama vuosi sitten olin perustamassa Hasan éditions -konsulttitoimistoa, jonka kautta muotialan yritysten avuntarve tuli lähelle. Meillä oli asiakkaana Marimekon kaltaisia yrityksiä, jotka kykenivät tekemään kanssamme yhteistyötä, mutta pienempien yritysten kanssa kohtasimme nopeasti resurssikysymykset. Heräsi halu auttaa, jotta myös pienemmät yritykset pystyvät kasvaa, kansainvälistyä ja palkata enemmän työvoimaa. Suomi on kuitenkin aika pieni markkina ja menestyäkseen on aikaisessa vaiheessa mietittävä maailmalle lähtöä”, kertoo Jalkanen. Muotikaupan muodonmuutos -hanke pyrkii antamaan mahdollisimman konkreettista apua ja ennen kaikkea auttamaan muotialan yrityksiä laaja-alaisesti. Siihen tarpeeseen on kehitetty neljä palvelupolkua: digitaalisen kaupankäynnin neuvonta, kansainvälistyminen ja liiketoiminnan kehittäminen, rahoituselementit ja vastuullisuus liiketoiminnasta. Jalkanen kuvailee ensimmäistä palvelupolkua:

"digitaalisen kaupankäynnin neuvonta vastaa voimakkaasti alan henkeen. Haluamme kertoa moderneista digimarkkinointikeinoista ja avustaa menestyvän verkkokaupan ylläpidossa sekä asiakashankinnassa. Meillä on oma digikonsultti, joka konsultoi pääsääntöisesti verkkokauppa-asioissa. Osa yrityksistä tarvitsee apua verkkokaupan perustamisessa ja siihen liittyvissä asioissa: miten hoidetaan logistiikka, maksupalvelut, asiakaspalvelu ja palautukset – koko ketju. Toisaalta on yrityksiä, jotka ovat valmiita maailmalle ja silloin keskitytään miettimään, millaisia asioita tulee ottaa huomioon kansainväliseen markkinaan siirryttäessä ja miten se eroaa lokaalista markkinasta. Minusta olisi hienoa, että meillä olisi kotimaassa kansainvälisesti toimivia verkkokauppoja. Tällä hetkellä moni suomalainen kuluttaja ostaa tuotteensa ulkomaisista verkkokaupoista." Hankkeen toinen palvelupolku on kansainvälistyminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Jalkanen kertoo tehneensä Hasan éditions -konsulttiprojektin myötä runsaasti yhteistyötä muiden skandinaavisten maiden kanssa ja huomanneensa, että alalla on käynnissä ilmiö, jossa nuoret aikuiset perustavat muotialan kauppoja suurella ylpeydellä ja vievät niitä rohkeasti oman markkinan ulkopuolelle verkkokaupan avulla. Jalkanen toivoo samantyyppistä ilmiötä laajemmin myös Suomeen: ”Nämä nuoret yritykset ovat nähneet potentiaalinsa laajemmin kuin vain omassa, paikallisessa markkinassaan. Puhutaan born global -ilmiöstä: ei mietitä kilpailua vain oman kaupungin sisällä vaan keskitytään siihen, miten saadaan vietyä tuotteet myös maailmalle. Tämä on ajatusmaailman muutos, jota haluamme myös hankkeessa tukea. Suomalainen markkina on pieni, mutta meillä on Skandinaviassa 30 miljoonaa asukasta ja siihen kun lisätään Baltia ja Eurooppa, niin saamme jo mukavan määrän potentiaalisia asiakkaita. Toki se vaatii yritykseltä omaa verkkokauppaa ja lujaa tahtoa menestyä." Kolmannessa palvelupolussa keskitytään rahoituselementteihin. Fashion Finlandin tekemän taustaselvityksen mukaan, suuri osa yrityksistä tarvitsee rahoitusta kasvaakseen. ”Pyrimme kokoamaan kaikki julkisen rahoituksen elementit palveluneuvontaamme. Autamme myös yksityisten sijoitusten kanssa ja annamme sparrausta ja esiintymisvalmennusta sijoittajatapaamisiin. Yksi palveluistamme on neuvoa, miten luoda sijoittajadekki: mitä siinä täytyy olla, miten kuvata omaa toimintaa, millaisia tavoitteita asettaa. Toki meillä on myös jo jonkin verran omat verkot vesillä sijoittajapuoleen ja kun pandemia antaa paremmat mahdollisuudet, alamme järjestää yrityksiä ja sijoittajia yhteen saattavia tapahtumia", kuvailee Jalkanen. Alalla on huomattu, että sijoittajien ymmärrys alaa kohtaan ei välttämättä ole tarpeeksi kattava, ja toisaalta muotikaupan yritykset eivät tiedä, mitä sijoittajat hakevat. Hankkeen kolmas palvelupolku tarttuu juuri tähän problematiikkaan ja hankkeen yhdenlainen rooli onkin saattaa alan yritykset ja sijoittajat yhteen. ”Rahaa tarvitsee moni yritys. Meillä on tässä hankkeessa upea ohjausryhmä, johon kuuluu muun muassa Annukka Mickelsson, joka on FiBAN:in hallituksen varapuheenjohtaja ja enkelisijoittaja. Olemme yhdessä havainneet, että palvelupolkujemme lisäksi yritykset tarvitsevat sijoituksia. Haluamme hankkeessa auttaa sijoittajia ymmärtämään muotikauppaa ja toisaalta alalla toimivia yrityksiä ymmärtämään, mitä sijoittajat ovat hakemassa. Tavoite on, että molemmat osapuolet oppisivat tuntemaan toisiaan ja keskustelemaan. Olemme tässä keskellä luomassa ymmärrystä ja näen, että meillä on keskeinen rooli siinä, että ala pääsee eteenpäin”, Jalkanen sanoo. Neljännessä palvelupolkussa pohditaan vastuullista liiketoimintaa: yrityksen vastuuta viestinnästään sekä sitä, miten vastuullisuudesta tehdään bisnestä. ”Tässä polussa pohdimme muun muassa, miten pystymme vastuullisesti tuottamaan parhaita mahdollisia mallistoja, miten vastuullisuus tuodaan tiiviimmin osaksi liiketoimintaa ja miten valveutuneet kuluttajat hakevat vastuullisesti tuotettuja tuotteita", Jalkanen kuvailee.

Kuva: Leena Aro

Alan tulevaisuuden näkyminä kansainvälistyminen ja verkkokaupat

Jalkanen kokee, että alan vajavainen ymmärrys jarruttaa siihen tehtäviä sijoituksia. Tanskassa ja Englannissa asuessaan Jalkanen pisti merkille, että sijoittajat olivat jo valmiiksi kiinnostuneita alasta tai työskennelleet sillä. Hänen mukaansa alan ymmärrys auttaa tunnistamaan sen mahdollisuudet ja potentiaalin paremmin, mikä tekee muotikauppaan sijoittamisesta helpompaa. Sijoitusten löytäminen on kuitenkin alalle välttämätöntä, jotta kasvu on mahdollista. ”Naapurissamme Ruotsissa nähtiin luovien alojen potentiaali jo yli 40 vuotta sitten, kun valtio lähti tukemaan alaa. Tuli julkista rahaa ja sitä seurasi yksityinen raha. Vuonna 2018 Ruotsin muotivienti oli 18 miljardia euroa, kun esimerkiksi Suomen metsäteollisuuden vienti on 12 miljardia. Muotikauppa on siis naapurimaassamme huomattava teollisuudenala. Ruotsin uutisointia seuratessa huomaa, että harva se viikko jokin muoti- tai retail-alan yritys listautuu pörssiin. Muotiala ja luovat alat laajemminkin nähdään siellä erittäin kannattavana sijoituskohteena”, Jalkanen kertoo. Jalkanen on pistänyt merkille, että Suomessa moni muotikaupan yritys kohtaa haasteita etsiessään jatkajaa kannattavalle liiketoiminnalle. Hän toivookin, että tulevaisuudessa alalle tulisi enemmän uusia, nuoria yrittäjiä, jotka voisivat toimia myös jo olemassa olevien yritysten jatkajina. Toinen haaste on, että monissa yrityksissä on paljon luovuutta, mutta kaupankäynnin osaamisen tasolla tarvitaan vielä usein apua. Hän toivoo hankkeen tuovan kaivattua liiketoiminta-apua bisneksen eteenpäin viemiselle, skaalautumiselle ja kansainvälistymiselle: ”Fashion Finlandin rooli on kehittää, edistää ja yhdistää koko muodin alaa sekä tuottaa arvostusta muotikauppoihin ja muotikauppiaana olemiseen. Tämä on tärkeä ala ja työllistää paljon ihmisiä. Meidän toiveemme on, että tulevaisuudessa ala voi hyvin ja kasvaa. Yksi hieno esimerkki ajastamme on Hypend, jonka yhteisössä nuoret keskustelevat muodista sekä tekevät kauppoja arvokkaistakin vaatekappaleista. Samalle foorumille ilmestyy uusia, myös suomalaisia vaatebrändejä kuin sieniä sateella. Se on mahtavaa, tällaista me tarvitsemme”. Jalkasen mielestä kivijalkakauppojen tarina ei ole vielä ohi, vaikka näkeekin verkkokaupan alan tulevaisuutena. Hänen mukaansa avaimet menestyneeseen kivijalkakauppaan ovat onnistunut konsepti, ymmärrys omasta asiakassegmentistä, luovien markkinointi- ja innovaatiokeinojen keksiminen sekä rinnalla hyvin toimiva verkkokauppa. Ihmisen halu ja tarve kosketella ja sovitella vaatteita ei vähene, vaikka nykytrendi onkin se, että kauppoja suljetaan kiihtyvään tahtiin. ”Muoti on jollain tapaa alana vanhoillinen, joskin se muuttuu ja muokkautuu jatkuvasti kuluttajien käyttäytymisen ja tarpeiden mukaisesti. Uskon tähän alaan voimakkaasti ja toivon sille kannattavaa kasvua. Meillä on Suomessa huippusuunnittelijoiden lisäksi paljon innovaatioita ja valtavaa osaamista. Nyt vain ryhdytään kaupallistumaan, skaalaamaan ja viemään asioita maailmalle. Digiloikka on tapahtunut, ja me haluamme auttaa yrityksiä siinä”, Jalkanen kiteyttää.


Hankejohtaja Karri Jalkanen. Kuva: Kaapo Kamu



Hanke on Hämeen ELY-keskuksen ja Euroopan sosiaalirahaston tukema

Fashion Finland -verkkosivut

43 views