Design Unionille muotoilijoiden ja yritysten yhteensaattaminen on sydämen asia

Updated: Nov 4, 2021

Yli 160 vuotta sitten kansallisrunoilijamme puoliso Fredrika Runeberg toi Suomeen ensimmäiset Rouvasväen yhdistykset, joiden tarkoituksena oli kerätä varoja orpolapsille sekä tukea naisyrittäjyyttä aikana, jolloin sitä pidettiin täysin radikaalina. Yksi perustetuista yhdistyksistä oli Kuopion Rouvasväenyhdistys ry, joka nyt johtaa Design Unionin toimintoja. Sen pääasiallisena tehtävänä on tehdä muotoilusta liiketoimintaa saattamalla muotoilijat ja yritykset yhteen.


Toiminnanjohtaja Eija Tanninen-Komulainen, kaupallisesta puolesta vastaava Kristiina Savolainen ja hankepäällikkö Heidi Smolander kertoivat Design Unionin toiminnallisuuksista sekä organisaation pitkät perinteet omaavasta arvomaailmasta, joka on säilynyt tähän päivään saakka.


Toiminnanjohtaja Eija Tanninen-Komulainen, kaupallisuuksista vastaava Kristiina Savolainen ja hankepäällikkö Heidi Smolander



Teksti: Essi Niemenmaa Kuvat: Design Union



Rouvasväenyhdistyksestä muotoilijaverkostoksi


Kuopion Rouvasväenyhdistyksen perustajajäseniin kuului Kuopion kulttuurikermaa aina Minna Canthin äidistä Järnefeltin ja Edelfeltin suvun naisiin. He huomasivat, että varattomien naisten mahdollisuudet edetä elämässään ovat heikkoja, koska kouluttautumiseen tai perintöön ei ollut juuri mahdollisuutta. Ainoa vaihtoehto oli mennä naimisiin. Tästä ajatuksesta syntyi käsityökoulu.


"Nämä perustujarouvat avasivat vuonna 1884 varattomille nuorille naisille käsityökoulun, jossa opeteltiin suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita käsitöitä. Jo se, että naiset tulivat meille opiskelemaan itsenäiseen ammattiin oli radikaalia. Merkittävää on myös se, että heille opetettiin mikroyrittäjyyttä eli ansaitsemaan omalla käsityöllä elantonsa. Tämä on meille hirvittävän tärkeä arvo ja vaikuttaa edelleenkin Design Unioniin”, kertoo Tanninen-Komulainen. Käsityökoulu on sittemmin kasvanut ja muuttanut nimeään vuosien varrella. Nykyään puhutaan Kuopion Muotoiluakatemiasta, joka on yksi merkittävistä muotoilun tutkintoon johtavista koulutuksista. Akatemiassa annetaan taiteen perusopetuksen mukaista opetusta, suomalaisen muotoilun historiaan perustuen.


Design Unionin tarina alkaa vuodesta 2014, kun Rouvasväenyhdistyksessä alettiin pohtia yhdistyksen merkitystä ja positiota suhteessa yhteiskuntaan. Pitkä perinne muotoilun ja käsityön saralla haluttiin säilyttää ja samaan aikaan tukea yrittäjyyttä. Lopulta syntyi konsepti, jonka tarkoituksena on tehdä muotoilusta liiketoimintaa: tukea eri alojen yrittäjien liiketoiminnan kehittämistä muotoilun avulla sekä tehdä muotoilusta bisnestä muotoilijoille. Tavoitteena on myös vastata usein yksityisyrittäjinä ja freelancereina toimivien muotoilijoiden yhteisön puutteeseen sekä toisaalta auttaa yrityksiä ymmärtämään paremmin muotoilun hyötyjä sekä löytämään tarpeisiinsa sopivat ammattilaiset.


Toimimme yrittäjien ja yritysten solmukohdassa. Meillä on kaksi pääasiallista tehtävää, palvella yrityksiä sekä muotoilijoita. Toimintamme on hyvin pragmaattista. Kontaktoimme yrityksiä laajoilta toimenkuvilta koko Suomen alueelta, teemme asiakashankintaa ja kerromme muotoilun hyödyistä.


Verkostomme yli 70:lle liiketoimintapohjaisen koulutuksemme käyneille ammattimuotoilijalle tarjoamme töitä ja toimeksiantoja. Verkostoon kuuluu graafisia suunnittelijoita sekä tila-, palvelu- ja teollisuusmuotoilijoita, joten meillä on laajat mahdollisuudet löytää kullekin yritykselle heidän tarpeisiin ja brändiin soveltuvat kehitysprojektit ja muotoilijat”, sanoo Savolainen.

Laitalanmäen luomutilan graafisen ilmeen suunnittelua. Kuva: Design Union


FOB-koulutus kartuttaa liiketaloudellisia taitoja

Design Union tarjoaa Form Follows Business eli FOB-koulutusvalmennusta, jonka tarkoituksena on kehittää muotoilijoiden kaupallista osaamista. Design Unionissa tehtyjen havaintojen mukaan, liiketaloudellisen osaamisen puute on edelleen ongelma muotoilijoiden käytännön työssä.


Muotoilijoilla on erittäin hyvä koulutus ja hieno ammattitaito, mutta asiakkaiden löytäminen on haastavaa. Samoin oman liiketoiminnan kehittäminen. Muotoilijat haluaisivat mieluiten keskittyä ihmisten ja yritysten ongelmien ratkaisuun muotoilun keinoin.


Olemme saaneet erinomaista palautetta valmennuksistamme. Muotoilijat saavat siitä vahvistusta omalle yritykselleen sekä tietoa siitä, miten asiakkaita hankitaan ja miten viestitään nykyaikaisesti. Lisäksi heille ehtii puoli vuotta kestävän valmennuksen aikana syntymään verkostoja, joiden ansiosta he voivat ottaa vastaan myös isompia asiakkuuksia yhdessä toisten muotoilijoiden kanssa. Olen saanut palautetta, että ihana kun täällä puhutaan rehellisesti rahasta eikä sitä tarvitse häpeillä”, Tanninen-Komulainen kuvailee.


Koulutuksissa lähdemme liikkeelle ihan sopimusten laatimisesta. Monen muotoilijan mielestä on mukavinta, että me hoidamme sopimukset sekä muotoiluprojektin prosessit heille valmiiksi ja hankimme toimeksiannot yrityksiltä. Se antaa heille enemmän resursseja tehdä sitä, mitä oikeasti haluavat ja osaavat. Valmennuksemme on antanut puhtia monen muotoilijan omaan liiketoimintaan. Edelleen selvästi pinnalla on tarve oppia lisää liiketoiminnallisuuksista”, jatkaa Savolainen.


Design Unionin suunnitelmissa on aloittaa vielä tämän vuoden puolella FOB-valmennus, joka on tarkoitettu kaikille luovan alan toimijoille. Selkeä tarve monipuolisille luovan alan osaajille muotoiluprojekteissa on huomattu.


Tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat kirjoittaa, luoda videoita sekä järjestää tapahtumia. Yrityksissä on selkeä tarve monenlaiselle luovalle osaamiselle muotoilun lisäksi. Siksi toivomme, että pystymme vielä tämän vuoden puolella aloittaa FOB-valmennuksen yhteisesti luovien alojen toimijoille”, kertoo Tanninen-Komulainen.


Liiketoimintapuolen lisäksi Union Designilla on ollut Keski-Suomessa käynnissä Arvonlisää muotoilusta -hanke, joka on keskittynyt laajemmin luovien alojen toimijoihin, ei pelkästään muotoilijoihin. Idea toiminnan laajentamisesta tuli hankkeen rahoittajalta, Keski-Suomen ELY-keskukselta. Aluekehittäjä toivoi paikallista toimijaa, jonka piiriin mahtuisivat kaikkien luovien alojen toimijat.


Meillä on esimerkiksi kerran kuussa luovien alojen aamukahvit, joissa halutaan edistää yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista. Niissä olemme halunneet halata eri luovien alojen toimijoita, eli kaikki muotoilusta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Liiketoimintapuolemme keskittyy ainoastaan muotoilijoihin, mutta Itä- ja Keski-Suomen puolella fokusoidaan myös luovien alojen toimijoihin muutenkin”, sanoo Smolander.


Ravintolalaiva Ukon tilasuunnittelu on yksi Design Unionin kautta tehtyjä tilasuunnittelun muotoiluprojekteja, missä tilasuunnittelua lähestyttiin asiakaslähtöisesti historiaa kunnioittaen. Kuva: Design Union


Käytännön työllä kasvua luoville aloille


Design Unionissa työtä tehdään rautalankatasolta lähtien. Edelleen useasti tarpeen on avata muotoilu-sanan merkitystä yritysmaailmalle, jossa sen synnyttämät mielikuvat liittyvät monesti esimerkiksi graafiseen muotoiluun. Muotoilu tuntuu kaukaiselta ajatukselta, eikä sen tarvetta välttämättä tunnisteta. Tanninen-Komulainen kertoo, että yrityksissä on kuitenkin nykyään hyvä valmius ottaa muotoilupalveluja vastaan:


Kun aloitimme työmme 4-5 vuotta sitten, oli kovaa hommaa kertoa yrityksille muotoilun hyödyistä. Se oli ihan rehellistä myyntityötä silloin. Nykyiset referenssimme auttavat asian ymmärtämisessä ja yritykset ovat jo huomattavasti valmiimpia ottamaan uutta vastaan. Yrittäjän on oltava ajan hermolla menestyäkseen ja muotoilu voi auttaa siinä. Yrittäjät eivät vain oikein tiedä, mistä lähtisivät apua hakemaan ja sillä tapaa palvelumme ovat olleet hyvin tarpeellisia”.


Teemme markkina- ja aluetutkimusta, mietimme minkä alueen ottaisimme seuraavaksi haltuun ja etsimme sieltä kontaktoitavia yrityksiä. Sovimme heidän kanssaan tapaamisia, joissa kerromme palveluistamme sekä pyrimme saamaan kaupat aikaiseksi. Vähintäänkin voimme jättää heille ajatuksen kytemään”, kertoo Savolainen.


Tanninen-Komulainen, Savolainen ja Smolander ovat yhtä mieltä siitä, että luovien alojen hyödyntämistä Suomessa tulisi vielä runsaasti kehittää. He näkevät, että avainasemassa on tarjota tietoa esimerkiksi kehitysorganisaatioille, jotka ovat yritysten kanssa päivittäin tekemisissä. Design Union onkin jakanut tietoa kehitysyhtiöiden suuntaan koulutusten muodossa. Lisäksi naiset näkevät, että tarvitaan luovien alojen edustajien ja yritysten kohtauttamista, ennakkoluulojen purkua sekä puolestapuhujia yrityksistä, jotka ovat kokeneet muotoilun hyödyt liiketoiminnassaan. Lisäksi Tanninen-Komulainen ottaa puheeksi yhteistyön eri muotoilualan toimijaverkostojen välillä:


Meitä on lisäksemme Ornamo, Suomen muotoilusäätiö sekä muitakin toimijoita. Meidän pitäisi kenties katsoa peiliin sillä tapaa, että yhteistyötä olisi hyvä lisätä. Onhan meillä yhteinen tavoite: lisätä muotoilun tietoisuutta sekä sen ymmärrystä yhteiskunnassa, ja saada yritykset käyttämään muotoilua enemmän. Ei ole meiltä pois, jos autamme muita samalla asialla olevia.


Tulevaisuudessa Design Union jatkaa systemaattista verkostoitumista sekä uusien yhteistyökumppaneiden ja muotoilualan organisaatioiden etsimistä. Tarkoitus on levittäytyä valtakunnallisesti:


Näemme itsemme eräänlaisena kattojärjestönä ja uranuurtajana alallamme Suomessa. Teemme paljon yhteistyötä ELY:n, kehitysyhtiöiden, kaupunkien ja Business Finlandin kanssa. Olemmekin tällä hetkellä yksi Business Finlandin innovaatiosetelin tarjoajista. Etsimme ennakkoluulottomasti projekteja ja hankkeita, joilla voimme tukea ja tuoda näkyvyyttä muotoilulle. Teemme runsaasti strategista työtä yritysten ja muotoilijoiden kohtauttamisen lisäksi”, kuvailee Savolainen.


Meitä kiehtoo nähdä, millaisia hyötyjä olemme voineet tarjota muotoilijoille ja yrityksille. Se on meidän organisaation elämäntehtävä, ja meille sydämen asia”, kiteyttää Tanninen-Komulainen.




Design Union -verkkosivut

Kuopion Muotoiluakatemia

108 views