Suomessa on vahvaa teknologiaa, tutkimusta ja osaamista. Silti liian moni innovaatio jää matkalle ennen kuin siitä kasvaa kansainvälistä liiketoimintaa. Miksi?
Tätä kysymystä pohdittiin Business Finlandin järjestämässä Kilpailuetua aineettomista investoinneista-tilaisuudessa Team Finland-talolla Helsingissä 9.6.2026. Päivän aikana keskusteltiin siitä, miten aineeton arvo, markkinakyvykkyydet ja luovien alojen palvelut voivat vahvistaa yritysten kasvua.
Päivän viesti oli selvä: kasvu ei synny pelkästä teknologiasta. Se syntyy silloin, kun teknologia, asiakasymmärrys, muotoilu, brändi, kaupallistaminen ja markkinaymmärrys saadaan samaan pöytään riittävän aikaisin.
Teknologia ei ole pullonkaula – kaupallistaminen voi olla
Business Finlandin pääjohtaja Lassi Noponen korosti avauksessaan, että aineeton arvonluonti on noussut yhä keskeisemmäksi osaksi yritysten kilpailukykyä. Kun investoinneista puhutaan, ajatellaan Suomessa edelleen helposti tehtaita, koneita ja laitteita. Maailman arvokkaimpien yritysten kilpailukyky rakentuu kuitenkin yhä useammin aineettomien tekijöiden, kuten brändien, ohjelmistojen, datan, palveluiden ja asiakasymmärryksen varaan.
Tilaisuuden moderaattori, LUT-kauppakorkeakoulun myynnin apulaisprofessori Pia Hautamäki kiteytti päivän lähtökohdan: Suomessa ei ole pulaa teknologiaosaamisesta, mutta tarvitsemme enemmän kykyä rakentaa sen ympärille voittavia konsepteja, asiakasarvoa ja kansainvälistä liiketoimintaa.
Hautamäki muistutti myös, että aineettomia investointeja ajatellaan edelleen usein liian suppeasti. Kyse ei ole yksittäisestä markkinointipanostuksesta tai viimeistelyvaiheen palvelusta, vaan laajemmasta kyvykkyydestä rakentaa arvoa asiakkaalle ja markkinoille.
Suomen kasvujarru on näkymätön
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju puhui aineettomasta pääomasta Suomen talouden näkymättömänä kasvujarruna.
“Suomessa on tuntematon kasvujarru. Ei se ole tuntematon vaan näkymätön – ja se on näkymätön, koska se on aineeton”, Kangasharju totesi.
Hänen mukaansa suuri osa kasvua selittävistä tekijöistä jää edelleen mittaamatta. Yritysten arvoa rakentavat esimerkiksi osaaminen, johtaminen, brändit, organisaatioiden toimintatavat, ohjelmistot, palvelut ja asiakasymmärrys. Ne eivät näy taloudessa yhtä selvästi kuin koneet, rakennukset tai laitteet, vaikka niiden vaikutus kilpailukykyyn voi olla ratkaiseva.
Kangasharjun mukaan juuri aineettoman pääoman näkyväksi tekeminen on tärkeää, jos Suomen kasvun todellisia pullonkauloja halutaan ymmärtää paremmin.
Markkinakyvykkyydet ovat Suomen sokea piste
Hankenin työelämäprofessori Oskar Korkman haastoi suomalaisen innovaatiokeskustelun perinteisen ajattelumallin. Liian usein innovaatio nähdään edelleen lineaarisena ketjuna: ensin tutkimus, sitten teknologia, sen jälkeen tuote ja lopuksi markkinat.
Korkmanin mukaan markkinoita ei pitäisi nähdä innovaatioiden loppusijoituspaikkana, vaan niiden lähtökohtana.
Teknologisen osaamisen rinnalle tarvitaan markkinakyvykkyyksiä: kykyä tunnistaa uusia markkinamahdollisuuksia, ymmärtää käyttäytymisen ja kysynnän muutoksia, haastaa vallitsevia oletuksia ja rakentaa kokonaan uusia kategorioita.
Kyse ei ole vain markkinoinnista tai myynnistä funktionaalisena osaamisena, vaan kasvun ydinkyvykkyydestä. Juuri tässä Korkman näkee yhden Suomen keskeisistä kehityskohteista.
“Suomi tarvitsee kasvua enemmän kuin mitään muuta”
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Minna Helle toi keskusteluun vahvan kasvupoliittisen näkökulman.
“Suomi tarvitsee kasvua enemmän kuin mitään muuta”, Helle sanoi.
Hänen mukaansa Suomen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus edellyttää uusia kasvun lähteitä. Yksi keskeinen mahdollisuus löytyy palveluviennistä, kaupallistamisesta ja aineettoman arvon vahvistamisesta.
Helle muistutti, että Suomessa on paljon kansainvälisille markkinoille haluavia pk-yrityksiä, mutta monella niistä ei ole riittävästi osaamista tai välineitä markkinoille lähtemiseen. Tarvitaan vahvempaa myyntiä, brändiä, markkinointia, kaupallistamista ja kykyä konkretisoida ratkaisujen arvo asiakkaalle.
Yksi Helteen keskeisistä viesteistä liittyi ajoitukseen. Asiakasymmärrys ei ole asia, joka lisätään tuotekehityksen loppuvaiheessa. Menestyvissä yrityksissä koko kehitysprosessi lähtee asiakkaan tarpeista.
“Asiakasymmärrys ei ole TKI-prosessin loppupiste vaan sen alkupiste”, Helle kiteytti.
Ideasta tulee innovaatio vasta, kun se tuottaa arvoa
Arctic Factoryn toimitusjohtaja ja strateginen muotoilija Julius Oförsagd vei keskustelun suoraan yritysten arkeen.
“Kasvua tapahtuu silloin, kun joku ostaa jotain”, Oförsagd muistutti.
Hänen mukaansa Suomessa ei ole pulaa ideoista, tutkimuksesta, prototyypeistä tai teknologisista sovelluksista. Haaste on siinä, että liian harva idea muuttuu innovaatioksi.
“Innovaatio ei ole sama asia kuin idea. Innovaatio on asia, joka tuottaa arvoa”, Oförsagd sanoi.
Muotoilun rooli liittyy juuri tähän muutokseen. Oförsagdin mukaan muotoilu ei ole tuotteen koristelua tai loppuvaiheen viimeistelyä, vaan mekanismi, jonka avulla tunnistetaan käyttäjien tarpeita, rakennetaan haluttavuutta ja muutetaan ideat markkinoilla toimiviksi ratkaisuiksi.
Hänen puheenvuoronsa nivoutui vahvasti myös Business Finlandin uuden oppaan Kilpailuetua aineettomista investoinneista keskeiseen viestiin: suurin hyöty syntyy silloin, kun asiakasymmärrys, muotoilu ja kaupallistamisen näkökulmat tuodaan mukaan jo kehitystyön alkuvaiheessa.
“Myöhään mukaan tuotu osaaminen viimeistelee. Ajoissa mukaan tuotu osaaminen muuttaa suunnan”, oppaassa kiteytetään.
Veke löysi kasvun pullonkaulaksi tunnettuuden
Yrityscaseissa aineeton arvo muuttui konkreettisiksi liiketoimintavalinnoiksi.
Veke Home Oy:n markkinointi- ja brändijohtaja Sanna Huovinen kertoi, kuinka Lapin Ranualta ponnistava huonekalu- ja sisustuskauppa on rakentanut kasvuaan verkkokaupan, asiakasymmärryksen ja brändin avulla. Yritys oli varhain liikkeellä verkkokaupassa, vaikka kilpailijat epäilivät, voisiko sohvia todella myydä verkossa.
Kun kasvu myöhemmin hidastui, yrityksessä tunnistettiin uusi pullonkaula: tunnettuus.
“Tunnettuus oli meillä kasvun suurin pullonkaula”, Huovinen kuvasi.
Veken täytyi löytää tapa erottua erittäin kilpaillulla markkinalla, jossa vastassa ovat globaalit jättiläiset ja mainonnan huomioarvosta käydään kovaa kilpailua. Asiakasymmärrys tarjosi suunnan. Tutkimuksista nousi esiin havainto, että suuri osa suomalaisista kokee olevansa koti-ihmisiä ja että koti on yksi tärkeimmistä hyvinvoinnin lähteistä.
Tästä syntyi viestinnällinen ydin: “Ihmisille, jotka viihtyvät kotona.”
Make it Simplen toimitusjohtaja Juuso Kemi kuvasi konseptia pitkäjänteiseksi brändin rakentamisen välineeksi. Tavoitteena ei ollut yksittäinen kampanja, vaan luova konsepti, joka kestää aikaa ja jota voidaan toistaa erilaisissa tilanteissa.
Veken case näytti, miten asiakasymmärrys, brändi ja luova konseptointi voivat auttaa yritystä erottumaan markkinassa, jossa pelkkä tuotevalikoima tai hintataso ei riitä kilpailueduksi.
Kolmekymmentä sekuntia on armoton laji
Veken kampanjavideoiden jälkeen Kioski Oy:n toimitusjohtaja ja tuottaja Ykä Nieminen nosti esiin luovan työn tiivistämisen vaikeuden.
Hänen mukaansa videoiden taustalla on tehty iso työ, vaikka lopputulos näyttää katsojalle kevyeltä ja helposti ymmärrettävältä.
“On armoton laji kertoa 30 sekunnissa tärkeä viesti”, Nieminen totesi.
Kommentti kuvasi hyvin yhtä aineettoman arvon ydintä: kykyä tehdä monimutkaisesta asiasta nopeasti ymmärrettävä, kiinnostava ja muistettava. Juuri tästä syntyy usein ero sen välillä, jääkö ratkaisu huomaamatta vai alkaako se elää asiakkaiden mielissä.
Karoo suunniteltiin kansainvälisille markkinoille alusta asti
Karoo Oy:n toimitusjohtaja Timo Huhtala toi keskusteluun toisenlaisen esimerkin: uuden sukupolven matkailuvaunun, jossa muotoilu, teknologia ja käyttäjälähtöisyys on rakennettu osaksi samaa kokonaisuutta.
Huhtalan mukaan matkailualalla on käynnissä selvä muutos. Autot sähköistyvät, ihmiset etsivät kevyempiä ja kompaktimpia ratkaisuja, ja samalla käyttäjät odottavat yhä parempaa laatua ja muotoilua.
Karoon kehittämisessä ei lähdetty liikkeelle vain tuotteesta, vaan kokonaisesta asiakaskokemuksesta.
“Teknologian pitää palvella asiakkaan kokemusta”, Huhtala kiteytti.
Hänen mukaansa muotoilu ei tarkoita vain tuotteen ulkonäköä. Se liittyy myös teknologiaan, käytettävyyteen, asiakassuhteeseen, arvolupaukseen ja siihen, miten ratkaisu viedään kansainvälisille markkinoille.
Karoo on alusta asti suunniteltu kansainväliseksi tuotteeksi. Huhtala kuvasi, kuinka yrityksen ensimmäinen esitysmateriaali tehtiin englanniksi ja kuinka brändiä, teknologiaa ja liiketoimintaa on rakennettu samanaikaisesti.
Yritys on investoinut merkittävästi luovien alojen osaamisen hyödyntämiseen. Huhtalan mukaan panostus on tuonut takaisin muutakin kuin rahaa: se on auttanut nostamaan rimaa ja houkuttelemaan mukaan asiakkaita, kumppaneita ja rahoittajia.
“Kun tehdään korkealla tasolla, yhteistyökumppanit, asiakkaat ja rahoittajat haluavat mukaan. He eivät halua laskea rimaa, vaan nostaa sen korkealle”, Huhtala sanoi.
Aineettomasta arvosta kasvun kilpailutekijä
Päivän keskusteluissa toistui sama havainto: suomalaisissa yrityksissä on paljon osaamista, teknologiaa ja ideoita. Haasteena ei ole vain se, mitä osataan kehittää, vaan miten siitä rakennetaan arvoa asiakkaalle ja liiketoimintaa markkinoille.
Aineettomat investoinnit eivät ole innovaatiotoiminnan sivujuonne. Ne voivat olla juuri se tekijä, joka ratkaisee, muuttuuko idea innovaatioksi, innovaatio tuotteeksi ja tuote kansainväliseksi kasvuksi.
Tilaisuuden lopuksi Pia Hautamäki tiivisti päivän viestin: Suomelta ei puutu ideoita, teknologiaa tai osaamista. Nyt aineettomat investoinnit täytyy nostaa kehittämisen ytimeen.
Kyse ei ole vain luovien alojen omasta keskustelusta. Kyse on siitä, miten Suomi rakentaa seuraavaa kasvuloikkaansa.
Tilaisuuden aineistoa löydät täältä.
Lisätietoja:
Aija Kalander, Business Finland, aija.kalander (at) businessfinland.fi
Johtava asiantuntija, luovien alojen kampanjajohtaja
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.png)
.png)
